Trikoo on letkeää täyspuuvillaista (oletan) ribbiä ja huokea löytö Huuto.netistä. Tuo kovasti mieleen 90-luvun ja voi siltä ajalta peräisin ollakin. Kuva vääristää hieman, sillä punainen on viininpunaista. Taisivat nämä kaksi olla suosikki-vaatevärini teinivuosina ja yhtä hyvin ne sopivat kyllä vieläkin vaikka muoti kuinka muuttuisi. Tasaraitakuviohan puolestaan on ajaton.
Ostamani pala oli sen kokoinen että sain siitä juuri tämän paidan leikattua eikä jäljelle jäänyt kuin vähän matonkudetta. Hihoihin leikkasin pituutta ja leveyttä niin paljon kuin pystyin ja perään lisäsin "resori"kaitaleet. Helma näyttää liekottavan vähän, jospa ekassa pesussa asettuisi.. Ja paitahan siis ei vielä ole roiskeissa, mutta vessan peili on. (Unihousutkin olisi voinut tietysti vaihtaa joihinkin muihin ennen kuvaamista...)
Ja paitsi vuoden viimeinen, saattaa tämä olla myös viimeinen paita jonka tein tällä kaavalla. Joko minä olen kutistunut syksystä tai sitten käytän liian joustavia neuloksia näissä, sillä melkein jokainen imetyspaitani tuntuu liian väljältä. Tuppaa luukut helposti repsottamaan framiloneista huolimatta, varsinkin kun kanniskelee painavaa, sätkivää ja käsillänsä tarrailevaa lasta ympäriinsä. Taitaa olla paitamallin päivityksen paikka.
***
Huomenna mahtaa paukkua taas. Meillä suositaan näitä rauhallisempia välineitä. Oikein hyvää uutta vuotta itsekullekin!