Tilataidetta? Ei vaan todistuskappale siitä että a) yhtenä päivänä tämän vuoden marraskuussa oli ihan kunnolla pakkastakin ja b) sain urakoitua valmiiksi neljät pitkät kalsarit jotka ovat olleet suunnitelmissa/työn alla jo monta viikkoa. Miehelle nämä, vaikka olisi tässä kyllä vähän kohta itselläkin tarvis.
Toivottavasti näistä riittää koko talveksi ja mielellään seuraavaksikin. Helppohan noita on suristella, mutta ah niin puisevaa. Vaikka eniten taidan koko prosessissa inhota leikkausvaihetta: iso kaava, paljon neuloja, laajalti ohutta trikoota joka pitää ensin silittää ja jossa senkin jälkeen silmukkajonot kiemurtaa mihin missäkin (olen langansuunta-kontrollifriikki). Ja paljasta lattiatilaakin vaaditaan enemmän kuin melkein missään muussa ompeluksessa. Enkä muuten tykkää kuminauhan laittamisestakaan. Tällä kertaa sain sentään huristella sillä uudella tuplakaverillani, mikä vähän virkisti mieltä.
Trikoot on kaikki haalittu Oulun Löytö-Palan laareista. Olen hukannut kuitit niin että en voi enää laskea, kuinka paljon saumurinomistaja säästää kalsarimenoissa, mutta oli ne trikoopalat minusta kohtuu edullisia. Oletteko muuten nähneet missään myytävän Reilun Kaupan tai vastaavia alushousuja? Heti kun löydän sellaisia, ostan ilomielin ja käytän ompeluaikani johonkin hauskempaan.
Pahnanpohjimmaisen alushousut ovat vielä sitä topatumpaa mallia, ja niitä ei tunnu kotoa löytyvän ikinä tarpeeksi paljon tarpeeksi hyviä. Ompeluhuoneen kaapissa sen sijaan majailee vielä ihan mukava lajitelma PULeja, joista olen ajatellut hankkiutua eroon mielummin valmiiden vaippojen muodossa, sitten aikanaan. Taas yksi uusi malli kokeiluun, tämä on All-in-one -vaippa Suuri Käsityölehdestä nro 2/2010.
Kilojen perusteella valitsin L-koon, ja aika iso tuli. Mutta voi käyttää, ihan kivasti istuu.
Sisäpinnaksi ja imuläppään käytin turkoosia tenceljoustofroteeta, jota joskus tilasin kai Kangastukusta sillä mielin että ompelen siitä ihan vaatteita. No, se on kuitenkin niin räikeän turkoosia ja vielä kiiltävääkin, ettei oikein vaatteiksi ole halunnut. Lötköä se on myös, joten vaipan sisään tukikankaaksi laitoin kerroksen vanhaa froteepyyhettä, siihen tuli tuo läppä kiinni...
... ja voi kunpa olisin älynnyt myös läppään laittaa tencelin kaveriksi jotain tukevampaa! Nyt tuota kaksikerroksista, pitkää läppää on ihan toivotonta saada aseltua suoraan vaipan taskuun, saati saada sitä pysymään suorana siellä. Onneksi materiaali on hyvin pehmeää, niin ettei pieni möykkyisyys varmaan käyttäjää haittaa, lähinnä kai se on täyttäjän harmistus. Mutta harkitsen vielä läpän vahvistamista jollain jämäkällä kankalla. Muuten kivan mallinen vaippa, voisi lisääkin tehdä vaikka vähän pienempiä - jos vaan taas ehtii jossain välissä.
Nyt alkoi joulukuu - tuikkaanpa töpselit seinään niin saa lapset herätä aamulla ihastelemaan jouluvaloja! :)