sunnuntai 29. toukokuuta 2011

Testaajan paita ja pari muuta

Joskus kauan sitten mies heitti - työnkuvaansa viitaten - että hänellä voisi olla paita jossa lukee Testman. Jäin silloin asiaa hauduttelemaan ja sitten se hautautui muiden ideoiden alle. Testman palautui mieleen pari viikkoa sitten, kun päätin kartuttaa miehen kesäpaitavalikoimaa yhdellä uudella T-paidalla. Myllymuksujen poistokankaista hankittu jäänsininen interlock muotoutui peruspaidaksi, joka sai rintaansa sabluunalla painetun printin.


Idea tuntui hauskalta silloin yhtenä yönä kun tätä into piukassa työstin, mutta valmis paita näyttää jotenkin hölmöltä. Painatuskin on varsin kotikutoisen näköinen, eikä se ole edes ihan keskellä.


Ylijäämävärillä painoin valkoiseen puuvillanauhaan pelkkiä T-kirjaimia. En ole miehelle tekemiini vaatteisiin viitsinyt niitä painamiani pilvimerkkejä laittaa, ja ajattelin että josko sitten vaikka näitä  ripottelis pilvien sijaan. Mukamas hauska idea sekin, silloin, nyt en enää tiedä...


Ei muuten ollut kovin häävin tuntoista laatua tuo trikoo, vähän sellaista lörppöä ja karheaa. Että siinä mielessä ei harmita vaikka jäisikin vain kotipaidaksi tämä. Kokeilin tässä nyt myös ensimmäistä kertaa leikata takakappaleen väärin päin, eli niin että se joustaa pystysuunassa. Miehen paidat tuppaavat olemaan kovalla venytyksellä selkäpuolelta ja moni on takaa venähtänyt rumaksi kun sitä joustoa ei pystysuunnassa ole. Mielenkiintoista nähdä auttaako tämä konsti siihen.

Ompeluhuoneen muuttoinventaario jatkuu edelleen, ja tuntuu siltä kuin yrittäisin laihduttaa. Yritän olla hankkimatta uusia materiaaleja ja kuluttaa pois vanhoja kankaita, tuhota tilkkuja, korjata korjausta odottavia ja tehdä valmiiksi keskeneräisiä. Aika monta juttua olenkin viime päivinä saanut pois pöydiltä ja nurkista kuleksimasta. Korjausompeluksia ja paria surauttamaani taittoimua en ole viitsinyt kuvata, mutta tässä pari valmistunutta vaatetta sentään. Kierrätyskeskuksen maripaidasta leikkasin joskus Linnealle tunikan, mutta se jäi sitten leikattuna odottamaan pitkäksi pitkäksi aikaa. Ompeleminen sujui äkkiä kun vaan pääsi alkuun; pääntien, olkasaumat ja helmapäärmeen sain valmiina. Ja vielä se mahtui päällekin.



Itselle valmistuivat tänään nämä unihousut, jotka ovat odottaneet leikattuina ainakin vuoden päivät. Trikoo on kiva nansomaisen tuntuinen, useamman vuoden takainen löytö Huutiksesta. Kaava on alunperin jostain Ottobresta, ja olen sillä samalla tehnyt sekä unihousuja että olohousuja itselleni. Näissä on siis vajaamittaiset lahkeet; en jaksanut otattaa sovituskuvaa mutta sopivat ovat ja pääsivät heti käyttöön. Kuosi on jotenkin kesäinen ja kesällä nämä ovatkin kivan vilpoisat jalassa.

maanantai 23. toukokuuta 2011

Suvi suloinen

Nyt tuntuu kesältä. Vietimme pari päivää muksujen kanssa kotikotona, kesäisissä merkeissä. Lehdet on vielä pieniä mutta eipähän toisaalta ole sääskiä, joten sanoisin että vuoden parasta aikaa elämme. Lapset saivat mummola-merkkistä laatuaikaa ja minä ehdin pamputtaa metrin verran vihreyttä.





Nyt olo on taas uudistunut ja mieli palaa päästä oman pihan vihreyttä tutkimaan ja tietysti myös ompeluhuoneeseen jatkamaan kaikkea keskeneräistä siellä. Yksi viime viikolla valmistunut ompelus on kuitenkin jo blogattavana. Koska Otsolle on kirpparilta kotiutunut useampikin harmaata alaosaa kaivannut body, ja koska Huutiksesta napsautin taannoin itselleni jonninmoisen kappaleen hyvää harmaata velouria (sekä resoria myös), ompelin nyt sitten harmaat housut. Kaava on sama millä tein aiemmin lahjahousut trikoosta. Näihin tein taakse somisteeksi tähtiaplikaatiot koska iso tasaisenharmaa takapuoli näytti sellaisenaan niin tylsältä.


Kokeilin ensimmäistä kertaa miehen meille ostamaa nimikointilelua, ja näpyttelin puumerkkini lelun mukana tulleelle kangasnauhalle. Olisikohan tätä yhtään rumemmin voinut ommella kiinni? Apilakuviokin tuo tarkemmin ajateltuna mieleen vain keskustapuolueen. Noh, kokeilu mikä kokeilu.


Hyvät on housut!


tiistai 10. toukokuuta 2011

Isyyslomalla

Heipä hei, olen isyyslomalla. Siis mies on isyysvapaalla ja mulle tuottaa lomafiilistä se, että kotona tekee joku muukin jotain kuin minä. Käsitöitä en ole ehtinyt tekemään sen enempää kuin muulloinkaan, mutta monenlaista muuta on tullut tehtyä. Kenkiä on tilattu netistä, laitettu tavaraa kirpulle myyntiin, vietetty äitienpäivää, tutustuttu kouluun esikoisen kanssa. Ja olenpa sentään vähän järjestellyt kankaita ompeluhuoneessa, mikä onkin tarpeen sillä kesällä luovutan ompeluhuoneeni tytöille ja saan tilalle vähän pienemmän huoneen ja vähän vähemmän komerotilaa kankaille. Jää nähtäväksi mitä siitäkin tulee, mutta innolla odotan muutosta itsekin, onneksi.

Mutta koska tämä on käsityöblogi, niin ohjelmassa seuraa sentään vähän muutakin kuin löpinää.

Esikoiselle tein mukavuussammarit sukulaiselta saaduista isoista aikuisten sammareista. Nämä on leikattu suoraan lähtöhousujen lahkeista, haarasaumaan vain otin muotoa yhdestä Ottobren housukaavasta. Lahkeet ovat hitusen leveämmät kuin kaavassa, mutta ajattelin että sen hitusen vuoksi en ala hyviä sivusaumoja ratkomaan auki ja ompelemaan uudestaan kiinni. Resori on tullut kauan sitten yhden kangaspaketin mukana ja ollut värinsä vuoksi hyljeksittyä, mutta ajattelin että kelpaa nyt tähän tarkoitukseen - ja jotenkin melkein viehättääkin tuo mintunvihreän ja tummansinisen yhteiselo.


No nämä on vähän isot vielä mutta pitäähän sitä kasvunvaraa olla...




Aavalle olen virkkaillut pipoa samaan tapaan kuin sen edellisen postauksen piponkin tein. Tänään valmistui, mutta Aava ei kuulemma huoli, ei. Vahinko, sillä minusta tästä tuli nätti ja ihan Aavalle sopivan värinenkin.


Tämä meneekin sitten ehkä synttärilahjaksi Linnean eskarikaverille, jonka äiti ihasteli Linnean myssyä. Toivotaan että tyttökin tykkää...

Ja vielä yksi, käsityö tämäkin vaikkakin enempi tällaista korjailua.


Eli mattokauden avausta odotellessa uudet hapsut vanhaan, rakkaaseen räsymattoon. Matto on ensimmäinen omatekemäni; kudoin sen koulussa 15 vuotta sitten ja se on siitä lähtien seurannut mukana missä milloinkin olen asunut. Kouluun ostettu sininen valmiskude oli kovaa ja hankalaa paukutettavaa ensikertalaiselle niin että matosta tuli sinisten raitojen osalta vähän harva. Mutta onni onnettomuudessa: näin matto onkin kivan ohut niin että se menee kivuttomasti pesukoneeseenkin ja on siten helppo pestä.