Loman jälkeen

 

 

 

 

 

Pääsiäisvapaa takana, tiistaiaamu tuntui vähän karulta mutta kyllä se siitä. Päässä uusi pipo, ritaripuvun jämistä ommeltu, ihan jees. Kevät on totta, ulkona riittää tutkittavaa. Paperinkeräyksestä noukin Kotilieden ja bongasin siitä virkatun pöllön. Linnea puolestaan taiteili isomummulta saamaansa tyynyliinaan omat kuviot. Sima jäi vielä pullottamatta, kukahan jaksaisi..?

Helmikuussa

... orkidea kukkii, salaatti kasvaa ja ikkunat näyttävät likaisilta. Kuopus on valittanut tekemisen puutetta joka päivä useampaan kertaan, lieneekö sekin joku vaihe... Palapelit ja muovailuvaha ovat uusia aluevaltauksia, joilla tylsyyttä on vähäksi aikaa saatu karkoitettua. Ja ulkona on riittänyt lauhaa, valoisia iltapäiviä ja lunta, joten sielläkin on sitä aikaa saatu kulumaan.

Ompelullisesti helmikuu alkoi keltaisena. Tai tammikuussa se jo iski, keltavimma, niin että piti tilata Metsolasta pätkä keltaista velouria Otson housuiksi. Tuli perushousut reisitaskuilla ja piti tulla keltaiset resorit ylös sekä alas. Mutta. Keltainen resorini olikin väärää sävyä, ihan selvästi väärää. Taskuun ompelemani (Urban Elkin) hirvimerkki antoi sitten "kuningasidean" mustaharmaista raitaresoreista...

... joista en sitten kuitenkaan tykännyt. Keltainen velour oli muutenkin niin räikeää sävyltään, ja tummat resorit sitä räikeyttä vain korostivat. Paitojakaan ei ollut kuin yksi joka siihen väriyhdistelmänm olisi sopinut, sekin jo kohta pieni. Ratkoin resorit pois, harmitti. Tilalle vyötärölle kapealti vaaleankeltaista resoria (jää onneksi paidan alle piiloon) ja lahkeisiin vain käänteet kuminauhakujiksi. Harmittaa edelleen, ei mennyt kuin Strömsössä. Taidan pestä housuja tummien seassa, jos edes räikeys siitä vähän taittuisi.

Ne resorit eivät sitten kauaa virattomina lojuneet, sillä kotikotona käydessä mukaan lähti jämäpala harmaata collegea, jonka päätin saman tien pistää lihoiksi. Tuli toiset perushousut, paremmat, pidemmät ja yhdisteltävämmät. Etukappaleet on leikattu kolmessa osassa sillä kangas ei olisi yksiosaisiin riittänyt. Kokolapussa oli Snoopy, joten laitoin sitten toisenkin joutilaan Snoopy-merkin samoihin housuihin.

 

Samoilla langoilla toinen harmaa ompelus: tarpeettomasta miesten T-paidasta ompelin itselleni unipaidan. Kukkatrikoon jämäpalasta sain kanttaukset ja hihassa olevan ruman pikku painatuksen peitin nätillä Indiskan merkillä. Tuli ihan lemppari!

Tästä taas ei tullut. Yritin uudelleen Linnealle hiihtopipoa väsätä, väritoiveena valkoinen. Purettua vauvalankaa ja ohutta alpakkaa yhdessä, tuli pehmoinen kyllä mutta malli ei ollutkaan ihan onnistunut. Tämä kuva ei sitä kerro mutta käytössä pipo sojotti pystyssä kuin tontulla. Olisin purkanut ja yrittänyt korjata ellen olisi jo pistellyt tupsua kiinni ihan pohjanmaan kautta. Niin että... huokaus. Mietin vähän tämän värjäämistä; oli meinaan Otsolla ihan hauskan näköinen kun reunan käänsi. Nähtäväksi jää.

Helmikuussa iski myös junasukkainnostus. Kirjaston Käsityölehdestä silmään osui junasukkatarina ja -ohje, teki mieli kokeilla. Aloitin ohuilla puikoilla Nallesta, malli oli hauskaa tehtävää mutta typerältä se alkoi tuntua kun tiedossa ei ollut käyttäjää niin pienille sukille. Päätin kokeilla kaksinkertaisella langalla ja vaihdoin puikkoihin numero 4. Näissä on kahta eri punaisen sävyä moneen kertaan purettua Nallea. Tuli varsin hyvät sukat omaan jalkaani. Paksut kyllä, unisukkina olen pitänyt. Koukuttava malli tehdä, toiset ohuemmat on jo tulossa.

Tämä oli jonkun vapaa-aamun inspiroiva kokeilu: nepparihalkio Pyssellyckan ohjeella. Talvihuhuu-velour on odottanut puseroitumistaan kauan, nyt tuli samalla sekin hoidettua. Kaavana Villi Viikinki 104. Tuli paitaa leikatessa joku ajatushärö, ja unohdin että tähän kaavaan kuuluu pääntiehen kaksinkertaisena ommeltu resori eikä kanttaus. Kanttaamalla pääntiestä olisi sitten tullut liian avara, joten päätin soveltaa ohjetta resorireunakkeelle sopivaksi, vaikka se vähän pinnistelyä aiheuttikin. Halkio olikin muuten helppotekoinen, mutta velour ja resori olivat ehkä turhan paksuja materiaaleja siihen. Singlestä tulisi varmaan siistimpi. Talvihuhuu on kuosina suloisimpia mitä tiedän mutta velourin laatu oli pettymys. Vaalea pohja kuultaa todella pahasti läpi, mikä korostui vielä saumojen ja tikkausten kohdalla.

Tässä kuussa olen aloitellut myös ompeluhuoneeni raivaamista. Tilaa on saatava, sillä Otso muuttaa sinne kesällä. Raivatessa vastaan tuli pussillinen erilaisia, kalalangasta virkattuja pitsineliöitä, joita muistelen virkanneeni esikoisen syntymistä odotellessani. Nyt tuli inspiraatio kehitellä neliöistä jotain, ja aloitin tekemällä kaksi patalappua siskolle tupaantuliaisiksi. Ruskeaa puuvillapöytäliinaa oli Otson haalarin jäljiltä vielä yllin kyllin jäljellä ja kuumuutta eristämään kätkin lappujen sisään kaksi kerrosta vanhaa farkkua.

Kevään lähestyessä on alkanut hiipiä sellainen takkiolo. Itselle haaveilen edelleen uutta kesätakkia, mutta kyllä lapsetkin voisivat jotain tarvita. Niin että mistähän sitä aloittaisi... Sitä mietiskellessä taidan jatkaa ainakin sitä huoneen raivaamista.

Lomaompeluksia

Nuorimmille T-paidat eläintrikoosta. Kaava Ottobre 3/2011. Kivat paidat muuten mutta kaula-aukot saisi mennä olalta enemmän päällekkäin. On nuo päällä pysyneet kuitenkin.

Samasta lehdestä taaperolle uimahousut. Olisin halunnut pojalle vielä kokouikkarin mutta kaavaa en löytänyt enkä uskaltanut itsekään piirrellä. Nuo housut oli helppo tehdä ja teinkin sitten myös parit pikkuhousut samalla mallilla. Ei toimi vielä, märät alta aikayksikön, huokaus.

Ja vaippasankarille lisää (kesäisempiä) haalarihousuja koska ne ainakin pysyy päällä. Ruudulliset on esikoisen vanhasta mekosta tuunattu, helman vain irrotin, muotoilin lahkeiksi joihin lisäsin resorit ja ompelin takaisin kiinni. Yläosa napituksineen tuli siis ilmaiseksi. Ohutta collegea jossa nukattu puoli on päällä. Raidallisia varten ostin kirpparilta peräti 3 eurolla miesten pikeepaidan - oli vain niin kivat raidat että heti näin ne pojan haalarina. Kaavana vanha tuttu Eevaneuleen haalari.

Löysin vihdoin ohjeen virkattuihin koreihin. Pitkään on ollut mietintämyssyssä tämmöinen kierrätystekele, mutta en vain muistanut, missä Käsityölehdessä se ohje oli. Ja sehän sitten lopulta löytyi numerosta 9/2011. Materiaalina tässä on kolmet tai neljät miehen vanhat kalsarit ja yksi T-paita. Kuteen valmistamiseen meni luultavasti enemmän aikaa kuin itse virkkaamiseen... Pyöröleikkurilla suikaloin ja koneella ompelin suikaleet yhteen. Näitä syntynee aikanaan lisääkin sillä kulahtaneita trikoovaatteita kyllä riittää.

Isyyslomalla

Heipä hei, olen isyyslomalla. Siis mies on isyysvapaalla ja mulle tuottaa lomafiilistä se, että kotona tekee joku muukin jotain kuin minä. Käsitöitä en ole ehtinyt tekemään sen enempää kuin muulloinkaan, mutta monenlaista muuta on tullut tehtyä. Kenkiä on tilattu netistä, laitettu tavaraa kirpulle myyntiin, vietetty äitienpäivää, tutustuttu kouluun esikoisen kanssa. Ja olenpa sentään vähän järjestellyt kankaita ompeluhuoneessa, mikä onkin tarpeen sillä kesällä luovutan ompeluhuoneeni tytöille ja saan tilalle vähän pienemmän huoneen ja vähän vähemmän komerotilaa kankaille. Jää nähtäväksi mitä siitäkin tulee, mutta innolla odotan muutosta itsekin, onneksi.

Mutta koska tämä on käsityöblogi, niin ohjelmassa seuraa sentään vähän muutakin kuin löpinää.

Esikoiselle tein mukavuussammarit sukulaiselta saaduista isoista aikuisten sammareista. Nämä on leikattu suoraan lähtöhousujen lahkeista, haarasaumaan vain otin muotoa yhdestä Ottobren housukaavasta. Lahkeet ovat hitusen leveämmät kuin kaavassa, mutta ajattelin että sen hitusen vuoksi en ala hyviä sivusaumoja ratkomaan auki ja ompelemaan uudestaan kiinni. Resori on tullut kauan sitten yhden kangaspaketin mukana ja ollut värinsä vuoksi hyljeksittyä, mutta ajattelin että kelpaa nyt tähän tarkoitukseen - ja jotenkin melkein viehättääkin tuo mintunvihreän ja tummansinisen yhteiselo.

No nämä on vähän isot vielä mutta pitäähän sitä kasvunvaraa olla...

Aavalle olen virkkaillut pipoa samaan tapaan kuin sen edellisen postauksen piponkin tein. Tänään valmistui, mutta Aava ei kuulemma huoli, ei. Vahinko, sillä minusta tästä tuli nätti ja ihan Aavalle sopivan värinenkin.

Tämä meneekin sitten ehkä synttärilahjaksi Linnean eskarikaverille, jonka äiti ihasteli Linnean myssyä. Toivotaan että tyttökin tykkää...

Ja vielä yksi, käsityö tämäkin vaikkakin enempi tällaista korjailua.

Eli mattokauden avausta odotellessa uudet hapsut vanhaan, rakkaaseen räsymattoon. Matto on ensimmäinen omatekemäni; kudoin sen koulussa 15 vuotta sitten ja se on siitä lähtien seurannut mukana missä milloinkin olen asunut. Kouluun ostettu sininen valmiskude oli kovaa ja hankalaa paukutettavaa ensikertalaiselle niin että matosta tuli sinisten raitojen osalta vähän harva. Mutta onni onnettomuudessa: näin matto onkin kivan ohut niin että se menee kivuttomasti pesukoneeseenkin ja on siten helppo pestä.

Vappua

Keväinen piha houkuttelee vähän väliä ulos ja juniorikin huutaa apua heti jos jätän sen hetkeksikään lattialle. Ei siis ihme ettei ompeluhommista meinaa nyt tulla oikein mitään. Jossain välissä sain sentään ommeltua ruskeasta resorista renkuloita... Ohuet tumput Otsolle ja talvella tekemiini prässihousuihin sekä toisiin velourhousuihin pidennystä.

Auringossa istuessa ja lehtiä selatessa törmäsin ET-lehdessä innostavaan pipomalliin. Sitähän piti päästä kokeilemaan siltä istumalta. Valmista tuli - vähän soveltaen tietysti - sitten useita päiviä myöhemmin mutta tuli kuin tulikin. Tähän hupeni monen monta puuvillaista jämä- ja purkukerää, kivaa! Nyt pitäisi Aavallekin tehdä samanlainen, saapa nähdä...

Vappua sitten vain itsekullekin!

Kerttu ja pääasiat

Viime viikolla sain pitkästä aikaa uuden lätsän käyttööni, kun tempaisin valmiiksi tämmöisen minkä aloitin jo keväällä. Ohje Suuresta Käsityölehdestä 1/97, lanka seiskaveikkaa. Napit on siskon Norjan(?)tuomisia.

Tässä kuvassa oikeampi väri. Tykkään, vaikkei tätä tuulitakin kanssa oikeasti pidetäkään.

Vauvalle valmistui myös pääasia. Ohje vanhasta Eevaneuleesta, lanka kirpparilta tuotua ja koolattua. Nallen tuntuista villaa, vähän karkeaa - ei ihan paras lanka vauvanmyssyyn mutta en kai parempaakaan aloitushetkellä löytänyt. No, kypärälakki tulee alle.

Leuanalusnauhan tein eri tavalla kuin ohjeessa: en neulonut 15 silmukalla resoria vaan virkkasin pikkupätkän ketjua ja kiinteitä. Lakki on vielä vähän iso pojalle, joka sitä paitsi nukkui kuvanottohetkellä.

Aiemmin mainitsemani kerttupaitakin valmistui vihdoin eilen. Pirteän näköinen ja tenceltrikoo on ihanaa päällä, mutta tein harmillisen huomion: edustan kaksinkertaisessa osassa alemman kankaan kuviot kuultavat päällikerroksen läpi. Ei siis paras mahdollinen kangas tällaiseen imetyspaitaan.