perjantai 22. kesäkuuta 2012

Kesämielellä, vihdoinkin


Koko kevät on ollut niin tympeän kylmä, että tuntuu ihan kummalta kun yhtäkkiä on taas juhannus ja juuri niin kesäistä kuin kuuluu ollakin. Jospa se kesä tästä oikeasti alkaisi, meilläkin. Tänään ainakin jo lämmittää ihan kivasti...


Koska Otso on taas kasvanut ulos muutamasta vaipasta eikä kesälläkään voi joka paikkaan housuitta mennä, tein pari uutta ja isompaa taskua. Taskuja tällä kertaa koska edessä on kesäreissailuja ja nämä kuivuvat siedettävässä ajassa nyrkkipyykättyinäkin. Käytin näihin sisäpinnoiksi sen toisen naapurilta saaduista coolmaxpaidoista - ensimmäisestä kun tein aiemmin AIO:ita. Nämä oli helpot ja nopeat tehdä, vaippa per päivä(unet). Ompelukone vaan tekee hyppytikkiä kuminauhojen kohdalta tikatessa - ärsyttävää! Onneksi haitta on lähinnä kosmeettinen.



(Löysin muuten kirpparilta, puoli-ilmaiseksi hinnoiteltuna, vielä toisenkin juuri samanlaisen mustan McKinley-paidan, joten siitäkin on vielä vaippoja luvassa jos vain saan aikaiseksi. Tämä kaveri kun ei näytä pitävän hoppua kuivaksioppimesen kanssa...)

Tytöille on ole pahemmin kesävaatteita tehnyt, mutta Linnea sai sentään uudet legginsit. Tuli keväällä ihan mieletön vimma saada hommata mustavalkoista raitatrikoota ja tehdä siitä kesävaatteita. Etsin sellaista netistä joka paikasta, mutta en löytänyt tasaraitaista jossa olisi elastaaniakin mukana. Lopulta tilasin jostain Hilcon raitatrikoota joka ei ollut ihan tasaraitaista ja törkeän kallistakin se oli - onpahan kuitenkin laadukasta edes. Ja ihan kivat leggarit tuli, sopii monen vaatteen kanssa. Kaava on oikeasti hamelegginsien kaava viime kesän Ottobresta, mutta tulipa tässä nyt testattua ensin ilman hameosaa. Malli on hyvä joten hameversiokin on haaveissa.


Nyt ei muuta kuin jatkamaan pyykkäämistä ja pakkaamista sillä heti sunnuntaina suuntaamme kohti kesän ensimmäistä lomakohdetta. Näemmeköhän alkuviikosta jääkarhunpennun? :)
Kaunista juhannusta teille kaikille!

perjantai 15. kesäkuuta 2012

Alkukesän rästipäivitys (kuvaähkyvaroitus!)

Alkukesä se on kiireistä aikaa. Vaikkei paljon kyntäisi ja kylväisikään niin kaikenlaista ylimääräistä ohjelmaa tuppaa kertymään, tämä on todettu jo useampana vuonna. Blogi on saanut olla ihan rauhassa; käsitöitä olen sentään välillä tehnyt ja pakko onkin ettei pää leviä. Nyt isohko kuvapläjäys iloksenne olkaatten hyvät!

Edellisen postauksen paitaompelusten jälkimainingeissa suristelin kasaan jo keväällä leikatun eläinpäidan. Resoriväriä oli hankala päättää, ja lopulta laitoinkin ex tempore harmaaraitaista ribbiä vanhasta huonosta bodysta. Ei ehkä olisi pitänyt sillä kovin palautuvaa ei tuo lurppa ribbi ole. Harkitsen tässä jos ostaisin mustaraitaista resoria ja vaihtaisin sitä tuohon... Paita on vielä reilu, onneksi, joten miettimisaikaa on. On muuten harmikseni vähän "unisen" näköinen paita kaikenkaikkiaan ja räväkämmät resorit voisivat auttaa siihenkin.




Miehelle kaksi uutta paitaa kesää varten, synttärilahjana annettu. Kahta en vaihda ja toinen on tuo kaava jolla teen aina paidat miehelle. Tämä periaate nyt vähän kostautui, sillä ruskearaitainen paita onkin liian pieni johtuen joustamattomasta pikeeneuloksesta. :( Tuli ehkä S-kokoiselle miehelle sopiva, täytynee joskus kokeilla Huutiksessa josko menisi... Valkoinen ribbipaita sen sijaan on hyvä, ja näyttääkin kuulemma ihan kaupasta ostetulta. Eiköhän se ole jokseenkin paras arvosana minkä tältä rintamalta voi saada ;) joten kokonaan ei mennyt metikköön tämä paitalahjus.


Itselle sitten. Fabriinasta löytyi tässä taannoin uusia biopuuvillaisia trikoita ja ihastuin totaalisesti ruskeaan apilakuosiin. Tilasin sitä alunperin unipuvuksi Otsolle, mutta kankaan saavuttua rupesikin haluttamaan sitä ihan omaan käyttöön (ja piponhan tästä jo aiemmin tekaisin). Tunika tuli T-paitakaavasta muokkaamalla. Hyvä vaate käyttöön mutta nyt jo vähän kyllästyttää kuosi joten se siitä ihastuksesta.





Lasten isomummi nukkui pois äitienpäivänä, ja viime lauantaina oli hautajaiset. Edeltävänä tiistaina tajusin, että Linnealla on tasan kaksi kesäkauden takkia joista molemmat punaisia ja ulkoilutyyppisiä. Sain itseeni vauhtia ja vihdoin tuli tehtyä se hienompi takki jota olen aikonut kuukausia. Kangas on viimekesäinen matkamuisto Hämeenkyröstä, pöytäliina(?) Kyröskosken lähetyskirppikseltä. Kermanvärinen vuorisilkki löytyi omista jemmoista, saatu pala muistaakseni. Tämä takki oli kolmen illan juttu ja miellyttävä sellainen. Kaava on Ottobresta 6/2008, koko 128, mutta yksinkertaistin mallia aika lailla ja taskut on omasta päästä. Koska aika oli niin kortilla niin KAM-nepit saivat välttää kiinnitykseksi. Kuvaamatta jäi hautajaispäivänä; tänään pihalla koitin räpsiä mutta vähän epäselviä tuli.





Takkilinjalla jatketaan, sillä kesätakkihan se huppari on, meillä ainakin. Otson viimekesäiset hupparit ovat jääneet pieniksi, tyttöjen vanhat tyttömäiset on jaeltu sukulaisille ja kirpparilta en ole mieleisiä tilalle löytänyt. Oli siis tehtävä itse. Loput murukirahvit uskalsin nyt leikellä - pääseepä kuosi kunnolla näkyville tässä tarkoituksessa. Kaava Ottobresta 4/2010, koko 92, mutta panin muokaten aika rankalla kädellä.


Hupun vuoriksi ei ensin meinannut löytyä mitään sopivaa, kunnes muistin vanhan, petroolinvärisen painijanselkätoppini. Oikein kiva toppi muuten mutta en ole sitä vuosikausiin kuitenkaan pitänyt, joten raaskin nyt uhrata sen hyvään tarkoitukseen. Niskasta unohtui tällä kertaa se tärkeä ripustuslenkki, mutta korjasin tilanteen lopuksi norsunauhan avulla. Villapadastakohan se tällainen lenksuidea on peräisin, sellainen tuntuma ainakin on...


En alunperin uneksinutkaan että nepparit menisivät reunakanttauksista läpi, ja tarkoitus olikin laittaa ne kanttauksen viereen, siis sisäpuolelle. Tätä varten lisäsin paitsi etureunoihin ylimääräistä leveyttä myös koko etukappaleisiin trikoovuorin, jotta sain sinne vuorin ja päällisen väliin piiloon suikaleen tukikangasta. Alkoi sitten kuitenkin siinä neppareita paikoilleen sommitellessa tuntua, että jospa ne kuitenkin yltävät ja ylsiväthän ne! Vähän turhaakin säätöä siis tuli tehtyä mutta ilman muuta parempi näin päin.


Hyvän mallinen huppari tuli, mitä nyt vähän reilu vielä. Jospa menisi sitten ensi kesänäkin? Huppukuvia en taas saanut vaikka olisin halunnut - tämä kaveri se ei sitten yhtään tykkää pitää huppua päässään.



Vanhat Ottobre-hatut ovat edelleen suosiossa, joten tein yhden uuden ettei tarvi tyttöjen tapella siitä ainoasta isommasta - pienemmät kun ovat nyt Otson kaliiberia. Kukkakangas on vanhan essun jämiä. Itseäni alkaa kyllä jo vähän kyllästyttää tämä sinänsä mainio malli, joten huvittaisi kokeilla jotain uutta vaihteeksi...


Ja lopuksi kuva-arvoitus! Otso otti tässä taannoin kuvan viimeisimmästä kangastilauksestani. Arvatkaahan huviksenne mitä tässä on. :)


PS. Pahoitteluni linkkien puuttumisesta. Aina ei vaan jaksa eikä niin ehdikään kaikkea.