Viime viikot on menneet niin ettei paljoa koneiden surinaa ole kuultu. Mulla on yksi isompi, tylsä ja tarpeellinen projekti kesken, ja se on tappanut aika tehokkaasti inspiraation edes astua ompeluhuoneeseen. Se on harmittanut, koska kuitenkin välillä olen kaivannut ompelemista, ja toisinaan on joku ideanpoikanenkin käväissyt mielessä. Mutta Se Iso on vaan röhnöttänyt tiellä ompeluhuoneen lattialla, tuolilla, pöydällä, missä milloinkin ja saumurissa tietysti vääränväriset langat tehdä yhtään mitään muuta.
Muutenkin mun ompeluhuone on ajautunut tilanteeseen, että kaikkea on niin paljon siellä ja täällä, että silloin kun jotakin tarvitsee, niin aina joutuu varaamaan erikseen aikaa etsiskelyyn ja muiden tavaroiden siirtelemiseen pois tieltä ja takaisin. Alan olla aika täynnä sitä juuri nyt. Päätin tänään, että tämmöinen ei ole mitään ihmisen elämää - muutenkin olen ihan plääh väsynyt kokoajan, pimeyden takia kai, ja sitten ei pysty edes ommella kun tavaravuoret estää sen. Päätin ottaa uudenlaisen asenteen, ja alkaa harrastaa spontaanimpaa ja vähemmän järkiperäistä ompelua. Tarkoittaa käytännössä sitä, että voin ottaa ja tehdä jotain silloin kun huvittaa ja törmään sopivaan matskuun ateljeessani. Ettei tarvi aina ajatella vaan sitä, että kun nyt oikeasti olis kuitenkin suurempi tarve sille-johon-mulla-varmaan-jossain-on-kaavat-kunhan-ne-löydän-ja-kangas-on-siinä-ruskeassa-pienessä-laatikossa-ylähyllyllä-vaiko-kuitenkin-valkeassa-suuressa-alahyllyllä.
Näissä aatoksissa läksin tänään ompelupuuhiin kun Aava nukahti päikkäreille. Tuntuikin heti paljon vapautuneemmalta - Sen Ison sysäsin tylysti pöydän alle pois tieltä, kun en kumminkaan pysty sitä tekemään valmiiksi ennen kuin saan siihen jotain pikkunippeliä hommatuksi.
Ensin fiksasin yhdet Linnean vanhat housut Aavalle. Sitten tartuin pieneen vaippaan joka on lojunut puolivalmiina jo viikkotolkulla. (Löysin joskus kesällä tai syksyllä Kierrätyskeskuksesta pienen flanellisen pyjamapaidan, joka oli ihan sen näköinen että haluaa vaipaksi. Leikkelin sen sitten jossain välissä - vaikkei mulla edes ollut tietoa, kenen käyttöön se vois päätyä. Keskenhän se sitten jäi, kun tuntui vähän älyttömältä tehdä sitä valmiiksikaan.) Päätin nyt viimeistellä sen, että saisin sen pois pöydältä pyörimästä. Siitä tuli aikas ihana.
Ulkopuoli on siis sitä pyjamaa. Sisäpinta on bambupuuvillacollegea muistaakseni, kiinteänä imuna vähän puolipellavaista keittiöpyyhettä, läpässä kuivaliinaneulosta, keittiöpyyhettä ja froteeta.
Ja kokohan on kai lähinnä newborn - sen isompaa en paidan selkämyksestä saanut leikattua. Että vaippa olis mutta mistä saatais vauva? XD En oikein kehtaa tätä lahjaksikaan kenellekään antaa, kun flanelli on sen verran käytetyn oloista, ja tuli myös laitettua tuohon etutarran keskikohtaan pyjaman pesulappu, jossa lukee Seppälä, ja pesuohjeetkin on vähän väärät. Huutikseen tämä ehkä joutais, mutta nähtäväksi jää, raskinko luopua.
Seuraavaksi juolahti mieleen iskeä kiinni vanhaan verhoon, jonka pelastin joskus keväällä tai kesällä joutumasta roskikseen. Verhossa oli värikästä kukkakangasta yhdistettynä läpinäkyvään valoverhoon. Mulla on pitemmän aikaa pyörinyt mielessä jonkinlaisen kesto-WC-"paperi"systeemin kehitteleminen, ja valoverhokangas oli nyt oivallista materiaalia pesupusseihin, joita se mun systeemini oli vailla. Leikkasin ja ompelin pussin, joka on sopiva tuollaiseen tyhjään Allegro-ämpäriin.
Aiemmin olen jo aloitellut tekemään pieniä flanellilappusia, jotka tässä systeemissäni toimittavat "paperin" virkaa. Ne ovat osoittautuneet oikein miellyttäviksi, vaikkakin niitä on toistaiseksi ollut kovin vähän, pesupussi on puuttunut, eikä niillä tokikaan ihan kaikkea viitsi pyyhkiä. X) Lasten pisujen pyyhintään ovat varsinkin mukavia, ja jos tarvii pyyhkiä kostealla, niin kankainen lappu peittoaa märkänä hajoavan vessapaperin mennen tullen. Nyt kun sain tuon pesupussin ämpäriin, niin käytetyt lappuset voi pusseineen laittaa koneeseen eikä tarvi erikseen niitä lappaa. Kuvasta ei hyvin näy, mutta pussin suulla on nyöri ja nyörissä stoppari sulkemista varten. Aikomuksena on myös kokeilla, onnistuuko lappujen kuivatuskin pussissa. Tein toisenkin pussin pesuvaraksi, mutta siihen ei riittänyt nyöriä eikä stopparia, joten se jää odottamaan valmistumistaan ja aluksi mennään yhdellä pussilla. Flanellilappuja täytyy saumuroida lisää kunhan ehdin.
(Tässä vielä toisesta vessasta kuva jossa flanellilappuja sievästi laatikossa hyllyllä, ja vieressä kestonaamanpesulappujen purkki.)
Jäi nyt oikein kutkuttamaan, että milloin pääsen taas ompeluhuoneen rauhaan takaisin. Siellä olis vaikka mitä odottamassa viimeistelyä, korjaamista, tuunaamista, leikkaamista, järjestelyä, piirtämistä... :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti