Kuvaamaton käsityökesä

Kesä meni ilman vapaa-ajanvietto-ongelmia (onko tuollaista kaksiviivaista yhdyssanaa olemassakaan?). Koneet ovat laulaneet, puikot kilisseet, koukut suihkineet, puut paukkuneet, mutta kamera on nököttänyt hylättynä hyllyllä. Bloginpitoon ei liioin ole riittänyt intoa - sekin aika on tuntunut mielekkäämmältä käyttää itse käsitöihin.

Kahlasin läpi viime kuukausien valokuvasatoa ja poimin joukosta sellaisia missä näkyy tekeleitäni, edes jotenkin. Aika monesta leikkelin vain paloja, joten mitään tyylikuvia ei ole luvassa. Mutta jotain kuitenkin, vaikka vain muistoksi itselle.

Pari pikku mattoa ehdin paukuttaa mummolareissujen aikana. 'Pikku' siksi että halusin koneessapestävän kokoisia. Tämä on matoista ensimmäinen, tehty mummon vanhasta pussilakanasta ja kasasta resuja sukkia.

Toisesta ei valitettavasti ole kuvaa, mutta se syntyi sinisistä ja punaisista pätkäräsyistä ja harmaasta sohvanpäälyskankaasta. Molemmat matot ovat edelleen tukilla, sillä loimi on vasta alussa.

Kesän yksi pääartikkeli olivat äitiysvaatteet. Aika monta paitaa tein joko vanhoista paidoista tuunaamalla tai sitten ihan uudesta trikoosta. Tämän juhlavamman version askartelin yhdentoista ällän lakkiaisiin Pikku-Auringosta tilatusta viskoositrikoosta.

Kuvasta ei valitettavasti juurikaan erotu kivat rypytykset, jotka tein pääntiehen ja hihansuihin framilonin ja rullapäärmeen avulla.

Tämä paita oli yksi eniten käyttämistäni. Sen ompelin oikeastaan jo Aavaa odottaessani mutta nyt parantelin sen kaula-aukkoa ja hihansuita ja sain siitä tyylikkäämmän. Trikoo on Marimekon hyvää singleä.

Miehen veljen keväällä syntyneelle vauvalle halusin jotain ommella ja ex tempore kehittelin pikkuvaatetta Ottobren kaavoilla. Marimekkoa oli sekin trikoonpala, "resorit" siistiä kirpparipaitaa. Koska bodyn haaranepitys meni mönkään, katkaisin bodysta paidan ja korvaukseksi lisäsin settiin mukaan omalle vauvalle ostamani, vielä avaamattoman paidanpidikkeen. Nämä vaatteet ihan varta vasten kuvasinkin ennen kuin kätkin ne pakettiin.

Erästä suht juhlallista tilaisuutta varten katkaisin puolitoista vuotta sitten ompelemani viskoosimekon tunikamittaiseksi, jolloin se kävi kivasti mustan hameen kanssa. Mekosta tuli silloin alunperin liian iso, mutta nyt äitiysvaatteena se olikin ihan passeli. Käytin sitä myöhemmin kesällä myös arkisemmin caprilegginsien kanssa.

Tytöille tuli kesällä ommeltua ainakin käyttöhousuja. Värjäsin valkoisen aaltokreppilakanan pesukoneessa violetiksi, ja yllätyksekseni sainkin violettiraitaista kangasta. :) Siitä tuli röyhelöhousut molemmilla, vanhan Ottobren kaavalla.

Keltainen ohut, puuvillainen singletrikoo oli ehtinyt jo kauan marinoitua komerossa, vähän hylkiönä. Nyt sain sen käytettyä pois ompelemalla ihan kivat, vilpoiset polvihousut molemmille.

Ja polvihousuja tein itsellenikin. Nämä mustat olivat kovassa käytössä.

Punaiset olivat vähän yöhousumaiset, joten niitä käytin vähemmän.

(Valkoinen paita on valmisvaate jota parantelin kaula-aukon ja helman osalta.)

Kolme edellistä kuvaa on kesäreissulta, kuten myös tämä seuraava. Reissun aikana tikutin hikisin sormin miehelle villasukkia jämälangoista (siksi molemmat sukat yhtä aikaa tekeillä) ja siippa otti siitä hyvästä näin edustavan kuvan rouvasta:

Sukat ovat muuten edelleen kesken.

Loppukesällä tuli kova tarve ehtiä tehdä vielä jotain kesävaatetta tytöille. Hassu sattuma on että nämäkin on maritrikoota, ihan kuin vain sen firman kankaita käyttäisin... Näitä paitoja ei sitten itse asiassa ehditty edes käyttää ennen kuin kelit kylmeni. :/

Kesällä tuli tehtyä myös monen monta vaippaa ja villahousua. Aavaa on erityisesti kiinnostaneet uuden vauvan vaipattimet, tämän kuva on hänen ottamansa.

Kerrassaan onnellinen hetki oli kun sai ensimmäisen kerran pukea uudelle vauvalle oman, oikean vaipan.

Ja villahousut...

... ja nämä blogissani jo paljon aiemmin vilahtaneet potkarit. Tutan 50-senttinen retropaita sen sijaan oli valmiiksi kittana tälle äijälle. :)

Lisää vauvakuvia luvassa. Odotusajan lopulla askartelin mummon antamista sängynpeitteen paloista makuupussin vaunuihin. Pussissa on fleecevuori ja se avautuu kahdella vetoketjulla - kuva on vähän huono koska ihan jotain muutahan tässä oli kuvattu.

Niin ikään vähän ennen vauvan syntymää näpersin kokoon pienen fleecetilkkupeiton. Tyttöjen kanssa oli hauskaa sommitella värijärjestystä; tämän kuvan otin "muistilapuksi" ennen kuin aloin ommella paloja yhteen.

Peitteen taustana on samaa petroolin väristä fleeceä mitä makuupussin vuorinakin, ja reunat koristelin ompelemalla aita(?)pistoja vaaleanpunaisella akryylilangalla. Peitto on ollut käytössä ihana, sillä se toimii myös varsin hyvänä kosteussuoja-alustana. Malli on yhdestä vuosituhannen vaihteen Modasta.

Näköjään sattui kuvaan osumaan se yksi harmillinen lankasuttura joka peiton reunaan on konepesun myötä purkautunut. Seli.

Tässä kuvassa vilahtaa vielä yhdet tekemäni villahousut. Luomumerinoa resoreissa ja jämähahtuvista housuosa.

Päähenkilö örisee jo uhkaavasti, mutta ehtinen vielä lisätä kuvan mekosta jonka tein Aavalle synttäripäiväksi. Aavahan mökötti keväällä kun Linnea sai naamiaisia varten prinsessamekon, joten tämä on vähän niin kuin hyvityksenä siitä. Kankaat vanhoista vaatteista ja melkein vitsinä aloin tätä joskus kesällä sommitella, mutta ei se ihan pöllömmän näköinen ole. Löysimme jossain välissä kirpparilta musta-hopeaiset juhlakengätkin, joten niiden kanssa tätä ehkä voisi käyttää jossain talven juhlassa 'oikeastikin'.

Näinköhän tämä tästä taas käynnistyisi? Katsellaan, jos innostaisi kuvailla jatkossa taas vähän enemmän noita tekeleitä.