Ei auttanut muu kuin suunnitella neidin itsensä kanssa villavaate joka miellyttäisi. Ja kriteerit olivat pääpiirteissään: lyhythihainen pinkki mekko. Tarkemmista yksityiskohdista sovittiin sitten työn edetessä.
Lanka löytyi omista jemmoista. Purkasin monta vuotta sitten virkkaamani pikkutytön Nalle-lankaisen villatakin, joka ei ollut aivan onnistunut. Yhden kokonaisenkin lankakerän löysin ja lisäksi jotain pientä purettua ja purettavaa. Sopivia Kool Aid -värejä löytyi yllättäen Huuto.netistä. Pataan päätyivät muistaakseni maut Soarin strawberry lemonade ja Watermelon, useampi pussi kumpaakin. Yritin saada tasaista tulosta mutta vyyhti oli paksu ja vähän kirjavaahan siitä väkisinkin tuli. Aavan mielestä lanka oli juuri hyvä.
Neulomisen alkuun pääsin joskus loppiaisen jälkeen, ja kunnianhimoinen tavoite oli saada mekko päälle helmikuuksi. No ei ihan onnistunut, pari viikkoa pitkäsi meni, mutta syytän vesikelejä, jotka vähän nakersivat neulomisintoa. Tälle viikolle oli luvassa vähän taas pakkastakin joten otin viikonloppuna loppukirin ja valmista tuli.
Aloitus helmasta pyörönä, hihat tehty resorin verran pitkillä puikoilla ja sitten yhdistetty miehustaan, minkä jälkeen raglankavennukset. Etu- ja takapuoli on samanlaiset, joten ei ole niin väliä kummin päin tämän pukee... Ja aika sievästi se langan kirjavuus tuonne mallineuleeseen hukkuu PAITSI että kainaloiden alle sitten piti muodostua tuollainen tumma vyöhyke, mur.
Pintaneule on mummolta opittua, joka neljäs kerros reikiä ja muuten ikään kuin 3x2 joustinta. Helppo tehdä ja lopputulos on kivasti möyheä ja joustava. Olen toiveikas että joustavuutensa ansiosta mekko menee ensi talvenkin.
Tänä aamuna mittari näytti muutamaa pakkasastetta ja Aava lähti kouluun villaa yllään. Kyllä lämmittää äidin sydäntä.
4 kommenttia:
Hieno!
Hyvä äiti! Samoja ongelmia täällä suunnassa, olis niin kiva pukea lapsi neulevaatteisiin, ja välillä se onnistuukin! Ja sinä onnistuit siinä upeasti, mekko on simppeli mutta tyylikäs, ja vieläpä varastosta ja käytöstä poistunutta materiaalia! Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki!
Kaunis, ihana tuo neulekuvio!
Meilläkin on pienimmällä tytöllä villaherkkä hipiä, kuumaverisyys peritty isältä ja nykyään vielä vaatteiden kanssa nirsoilu bonuksena, joten kun onnistuu tekemään jonkin neuleen, jota vielä pidetään päällä niin kyllä se mieltä lämmittää! ;)
My spouse and I stumbled over here from a different web address and thought I might as
well check things out. I like what I see so i am just following you.
Look forward to looking at your web page for a second time.
Here is my blog post - castle clash cheats - -
Lähetä kommentti