Heviverhot sano mies

Törmäsin SPR:n kirpparilla verhoon jonka kangas sykähdytti. Tai törmäsin kahdesti; ensimmäisellä näkemällä en ostanut mutta toisella kertaa, kun se edelleen oli siellä, lähti sitten mukaan. Tällaista kangasta:

Kasarihenkeen siis. Verho oli iso ja pitkä kappa, jossa oli metritolkulla rypytysnauhaa niin vaaka- kuin pystysuorassakin. En heti tiennyt mitä siitä keksisin, ja purkasin kaikki rypytysnauhat pois saadakseni paremman käsityksen kankaan suuruudesta ja voidakseni mallailla sitä ikkunoihin myös ihan suorana. Lopulta päädyin suunnittelemaan siitä makuuhuoneeseen uutta verhoa, koska muihin huoneisiin en halunnut niin tummaa kangasta ikkunaa peittämään.

Makuuhuoneen ikkuna ennen:

Ikkuna on ongelmallinen, koska ensinnäkin sen vieressä on tuuletusräppänä ja verhotanko on asennettu yltämään sekä itse ikkunan että räppänän yli. Ikkuna on siis toispuoleinen. Toiseksi nurkassa jököttää vanha tietokone niin lähellä seinää, etteivät sivuverhot mahdu laskeutumaan suorana sillä puolen, joten kappa on suunnilleen ainoa vaihtoehto verhoksi. Vanha kappa oli ihan kiva mitä nyt aika eilinen tyyliltään sekä väritön myös. Makuuhuoneen tapetit, ovet ja ikkunanpielet ovat kaikki valkoisia, joten valkoinen ei ehkä ole kaikista jännittävin väri verhoon.

Jälkeen:

Repäisin kankaasta sopivan levyisen kaitaleen, leikkasin alareunan aaltoilevaksi (samaan tapaan kuin lumitähtiä tehdään paperista, eli taittelin kankaan ensin nipuksi), kanttasin sen samasta kankaasta leikatulla vinokantilla ja ompelin yläreunaan siinä olleen rypytysnauhan takaisin (fiksumpaa olisi toki ollut jättää se alunperinkin ratkomatta...).

Tulipa samalla pestyä ikkunakin, kannettua aralia-parka muualle ja tuotua tilalle kukoistava kultaköynnös amppelissa. Kuinka kauan se tuon tumman verhon varjossa kukoistaa, onkin toinen juttu.

Kanttausta esittelevä kuva on sitten upea: tottakai siihen on osunut kohta missä vinonauhassa on saumakohta ja verhossa jotain langanpätkiä. Tuosta nyt kuitenkin näkyy myös se, että leikkasin vinonauhan raitojen suuntaisesti, mutta koska raidat eivät olleet viivasuoria, myös kanttauksesta tuli hieman vaihtelevan näköinen. Minusta aivan hauska sellaisenaan, elävän näköinen. Kuten koko verho. On kuin ikkunalla olisi kellohame päällä. Tykkään!

"Heviverhot", sanoi mies kun kysyin kommenttia uudistuksesta. No ainakin uusi kappa rokkaa ihan eri lailla kuin entinen.