Paitoja nuorimmaisen kesävaatetusta täydentämään. Kaupunkiautotrikoopalasta olin pitemmän aikaa katsellut Sampsukan löytökorissa sillä silmällä että siitä saisi juuri kesäpaidan pojalle... lopulta sen sitten tilasin (ja vähän muutakin, hups!). Raitapaidat sentään loihdin ihan vaan tilkkulaatikon antimista. Vihreäraitainen oli aikoinaan oma lempipaitani, josta jo vuosia sitten tein pikku-Linnealle mekon - olikin niitä ihan ensimmäisiä kierrätysvaateompeluksiani. Nyt vain muunsin sen paidaksi Otsolle, nopea ompelus ja noista raidoista tykkään edelleen - tai uudelleen. Otson vihreät shortsit tein alkukesällä omista vanhoista mammahousuistani ja samasta kankaasta on vielä pitkätkin housut tuloillaan.
Ja häkkyrä se on leikisti ruohonleikkuri, niin kuin moni muukin esine nykyään, sisällä ja ulkona. Uusi lempileikki.
Alkkarikaavasta piirsin jo valmiiksi seuraavan koon, ja sen kanssa sitten tuhosin Aavan vanhan, pitkään palvelleen tunikan, lisukkeena vähän toisenvihreää tilkkua.
Toinen hups: kävin lankaostoksillakin. Ihana likaisenkeltainen Hanko on kummitellut mielessä siitä asti kun se kauppoihin tuli. Odotukseni ja harkintani palkittiin punalapuilla, tosin keltaista olikin sitten enää viisi kerää hyllyssä. En mitään kesätoppia tästä halunnut, joten otin harmaata toisen mokoman kaveriksi. Pirtelö onkin sitten silkka heräteostos, jonka kohtaloa jään pähkäilemään.
Muita kesäherkkuja: ensin oli raparperihillovillitys, joka ei ehtinyt edes kunnolla mennä ohi, kun huomasin jo ensimmäisten mustikoitten olevan kypsiä. Ensi viikolla mummolassa ehkä vielä hillasuollekin. Oi kesää!
