Tämmöistä täällä

Monenlaista on jo tälle kesälle ehditty. On uitu ja pesty mattoja. Juhlittu synttäreitä ja reissattu pohjoiseen ja etelään. On ollut kuumaa ja kylmää, märkää ja kuivaa.

 

 

 

 

 

Ommellutkin olen, kuvannut vaan laiskasti. Itselleni hihattomia,

 

 

 sekä uuden hupparin. Otsolle isommat uikkarit, ihan simppelit,

ja uuden ikävuosipaidan. Entinen vastaava oli 1-2-3 ja se mahtuu juuri tämän kesän vielä, joten numerot pitivät siinä paikkansa.

 

 

 

Toinen trikoolippiskin tuli Otsolle tehtyä oman paidan jämistä ja tällä kertaa vähän matalampana versiona. Hyvin toimii!

 

 

Pari paitaa ja pikkupöksyt joukon jatkona, erikseen kuvaamatta...

 

Yksi neulomuskin valmistui. En raaskinut hävittää kokonaan mummon neulomia tossuja, jotka olin pitänyt loppuun. Pelastin niistä lyhyet kirjoneulevarret ja jatkoin sukiksi suunnilleen samoilla väreillä. Tuli yllättävästi eripariset, mutta yllättävän kivat sukat.

Koululaisilla kuukausi lomaa jäljellä, joten vielä ehtii paljon lisää!

Raitoja ja lyhyet varret

Joku viikko sitten tuli esikoinen luokseni kataloogin kanssa ja osoitteli vaatekuvaa. Hihaton mekko, mustaa ja valkoista leveinä raitoina, jotka pystyleikkausten kohdalla oli kohdisteltu lomittain. Sellainen piti saada ja sellaisen arveli äiti voivansa toteuttaa jos vaan löytää sopivaa trikoota. Löysikin Kestovaippakaupasta(vaikkei sitä sieltä enää löydy - nyt samanlaista näyttää myyvän ainakin Selia). Vähän kaava-apua Ottobrelta, mutta enempi mittojen mukaan muotoutui tämä.

 

 

 

Itse tykkäsin että oli hieno pinkkien leggareiden kanssa, mutta tyttö näytti tänään olevan mustavalkoisella tuulella...

 

Ennen näitä hellelukemia ehdin harmitella kun en löytänyt puhtaana yhtään lyhytvartisia villasukkia. Jalkateriä kun palelee meidän viileillä lattioilla vaikka muuten olisi jalassa shortsit. Muistinpa sitten että jossain on keskeneräisenä jo vuosia sitten aloitetut palatossut. Ei ole enää.

 

 

Aikamoiset turjakkeet varsinkin noin sekalaisista langoista tehtynä, mutta aivan mainiot jalassa. Niin mainiot että laitoin heti kohta toiset tulemaan. Jos ne lähivuosina valmistuu niin saanpahan pesuvaraa.

Loput luvatut

Omista kelvottomista kesähousuista kahdet käyttökelpoiset Otsolle. Knickerbocker koossa 104, Ottobre 3/2013. Hyödynsin valmiita saumoja, taskuja, päärmeitä, vyölenkkejä sen mitä pystyin, ja jämäpaloista askartelin lisää taskuja ja taskunläppiä. Vähän resoria, nappeja ja merkkejä lisäksi. Kangas on juuri hyvää kesäkäyttöön, ohutta tiivistä puuvillaa.

Aika pitkät lahkeet. Suoralahkeisiin taidan vielä ommella jonkinlaiset käänteet, kun näyttävät käärittyinä paremmalta.

Yksi hukkaompeluskin. Suuri Käsityölehdessä 7/2010 oli kiva kesätoppikaava, jota jo viime kesänä katselin sillä silmällä. Tänä vuonna päätin sitä testata ja piirustelin kaavoiksi pienimmän koon, 134. Harmaan trikoon jämäpala riitti melkein vaan ei ihan, perhospalan valitsin täydennykseksi. Niin kiva malli ommella ja tuli ihan Aavan näköinen vaate. Sovituksessa todettiin kuitenkin että kaarrokesaumat raapii paljasta ihoa siellä alla. Pah.

 

Kaksi kouluaamua jäljellä, kerholainen jo lomalle pääsikin. Kyllä hymyilyttää itse kutakin, eipä voi makeampaa ajankohtaa kuvitella!

 

 

Pieni tutkimusmatkailija

 

Eilen taas seikkailtiin pikkukaverin kanssa ja sain tilaisuuden kuvata pari vaatetta. Ei niitä viimeksi lupaamiani sortseja vielä, mutta yksi tilkkupaita ja jo viime syksynä ommellut farkut. Paita on Starry Print Ottobresta 3/2013, aika punainen tuli tästä minun versiostani mutta ihan pirteä farkkujen kanssa. Laivatrikoo on jämäpalaa, punaiset trikoot kierrätystä. Farkut puolestaan tein resuisista miesten farkuista, jotka nappasin viime kesänä kierrätyskeskuksen ilmaislaarista mukaani. Erikoisuutena hassu iso takatasku, jossa siis kaksi takataskua ommeltu yhteen keskitakasauman suoralta osuudelta ja liiat leikattu pois.

Nyt kaveria kerhosta hakemaan, hop hop!

Kesä

 

Tämä hengästyttävä vuodenaika. Viikonloppuna kuvasin arkoina avautuvia silmuja ja ulkoilutin kokeilevasti varpaitani. Pari päivää siitä vein jo lapset uimaan! Otso puolestaan vei minut tänään ex tempore -kevätretkelle, näkemään puluja ja pääskysiä, laivoja ja laitureita. Sitä poikaa veri vetää vesille mutta maakrapuäiti ei osaa auttaa.

 

Se tavallinen tarina: vuodenaika vaihtuu ja aina puuttuu jokin ajankohtainen asuste. Tänä aamuna se puuttuva oli napakka kesäpäähine pikkupojalle. Vanha kärpässienimyssy sai siihen hätään kelvata mutta kerhon aikana ompelin lippapipon kaavalla, jonka printtasin Noshin sivuilta kankaiden yönä. Malliin kuului tupsukin mutta sen jätin pois kun tuntui liian talviselta. Otso tykästyi mutta itse en (tietenkään) ole ihan tyytyväinen. Ehkä liian pitkä kesäkäyttöön? Liian pipo, niinpä niin.

 

Ihan kohta tulossa kierrätyssortseja ja tilkkupaitoja, lupaan kuvata ne lähipäivinä!

Merenalainen

Aava toivoi viime kesänä itselleen merenalaista mekkoa. Kuulemma siis sellaista missä on kalakuvioita ynnä muita merellistä. Enpähän tietenkään siihen hätään mistään sellaista kangasta löytänyt - jos nyt edes etsin, ja asia jäi. Joulun tienoilla sitten kuitenkin löysin Metsolan alennusmyynnistä määritelmän mukaista trikoota joten pitihän sitä tilata.

 

Tuli mekko kuminauharypytyksillä ja loppupalasta pienemmälle paita. Ei ihan riittänyt, piti vähän soveltaa kera vihreän tilkun.

 



 Vaikka taustana on talvenjälkeinen nurmikko, niin minulle tulee kuvasta heinälatofiilis!

 Ilmat meni niin kylmiksi ettei sovituskuvia voi nyt ulkona ottaa...

 

Tein tänä vuonna simaa ja munkkeja ensimmäisen kerran vuosikausiin. Kaksi sitruunaa, yhteensä 6 dl sokereita, ripaus hiivaa, kaksi päivää pöydällä ja viikko kylmässä - tällä kaavalla voisin ensi vuonnakin tehdä. Munkit ovat vaihteeksi rouheisia anismunkkeja ja vähän turhan suuria. Hauskaa vappua! 

 

 

 

Loman jälkeen

 

 

 

 

 

Pääsiäisvapaa takana, tiistaiaamu tuntui vähän karulta mutta kyllä se siitä. Päässä uusi pipo, ritaripuvun jämistä ommeltu, ihan jees. Kevät on totta, ulkona riittää tutkittavaa. Paperinkeräyksestä noukin Kotilieden ja bongasin siitä virkatun pöllön. Linnea puolestaan taiteili isomummulta saamaansa tyynyliinaan omat kuviot. Sima jäi vielä pullottamatta, kukahan jaksaisi..?

Pääsiäisen olentoja

Otsolle kerhon naamiaisia varten askartelin ritariasun, mallia otin viime kevään Käsityölehdestä (5-6/2013). Verkkomaisen näköinen neulos osui silmään Kangas- Mallassa, sitä sieltä tilasin metrin pätkän mutta muut materiaalit löytyivät kotoa. Olisi muuten vähempikin riittänyt kuin metri, mutta kiireessä vilkaisin vain lehden antamaa menekkiä, ei olisi pitänyt (taaskaan) uskoa.

 

Viittaan löytyi kierrätyskankaita ja heijastavaa nyöriä kiinnittimeksi. "Tunikaan" ja kypärähuppuun leikkasin vuorit kulahtaneista T-paidoista. Vyöksi löytyi joskus jostain lasten housuista irti ratkottu vyötärökaitale, juuri sopivan mittainen. Ja miekka... Se on ihan pahvia, ilmastointiteippiä ja sellaista jääkiekkomailaan kieputettavaa teippiä. Ensimmäisen kerran puku ehti palvella jo palmusunnuntaina, ilman miekkaa ja vyötä silloin.

 

Tällainenkin otus on nähnyt päivänvalon. Aavalle kauan ruinaamansa nalle. Kaava on Suuri Käsityölehdestä 4/1992. Kankaaksi löytyi jämäpala babycordia ja vähän joustofroteeta korviin ja tassuihin. Sisuksiinsa nalle ahmikin sitten aikamoisen läjän saumurisilppua ja muuta samansuuntaista. Näitä nalleja olen joskus nuorempanakin tehnyt ja aina niistä tulee omia persooniaan.