sunnuntai 20. helmikuuta 2011

Funky sister (ja sen veli)

Nyt tuntuu että kevät on alkanut. Valoa piisaa ja se tuntuu luissa ja ytimissä. Piti saada blogiinkin keväisempää sävyä - jo riittää tummansininen. :)

Olin etsimässä jotain muuta ompeluhuoneesta kun vastaan tuli palanen ohutta valkoista trikoota. Mieleen muistui että esikoinenhan se on ollut vailla juhlavampaa T-paitaa. Eikun saman tien toteuttamaan, kun saumurissa kerran oli valkoiset langatkin. Kaavaksi löytyi Funky sisters kokoa 116, jonka piirsin jostain kirjaston Ottobresta jo varmaan kesällä.


Trikoo on siis ihan ohutta, pehmeää, joustavaa ja vähän kiiltävääkin. Ostin sen Huuto.netin kautta ja myyjä väitti sitä puuvillaksi, mutta veikkaan kyllä jotain muuntokuitua. Tuntuu oikeastaan ihan samanlaiselta kuin Myllymuksujen kerttu-tencel.


Paidasta tulikin ihan sopiva, ja malli on juuri niin nätti kuin miltä se lehdessä näytti. Tykkään varsinkin pääntiestä. Meni kyllä hieman säätämiseksi sen kanssa, sillä tapojeni vastaisesti leikkasin ensin pääntiekaitaleen ihan kaavan mukaan. No sehän oli liian lyhyt: jouduin venyttämään kaitaletta niin paljon että pääntie kuroutui liikaa ja sen nätti muoto hävisi. Purkasin ja otin uudestaan omalla hyvällä tavallani, johan toimi. Mitä taas opimme... Hihansuihin sentään kävi ne kaavanmukaiset kaitaleet.

Sovitettiin samalla, miten sopii yhden juhlavamman mekon alle ja ihan kivastihan tuo passaa. Ensi kuussa on luvassa näille käyttöä, mutta joku pitkähihainen juttu tuohon vielä tarvittaisiin päälle.


En tiedä johtuuko sitten tästä keväisestä fiiliksestä vai mistä, mutta eilen illalla villiinnyin sen verran että ex tempore ilman kaavoja huiskin menemään Otsolle puseron. No, oikeastaan kyseessä oli vain tuunaus, ettei sen vakavampaa sentään. Meille muutti joskus anoppilasta vanha Tutan froteepusero, joka kuitenkin oli vähän lyhyttä mallia. Olin siitä jo aiemmin ratkonut sivusaumat auki, ja nyt sitten leikkelin sitä kapeammaksi niin että noin 100-senttinen vaate muuttui vauva- tai ehkä paremminkin taaperokokoiseksi.



Meillä oli tarvetta tällaiselle reilulle päällyspuserolle, sillä Otso sotkee nyt puseron päivässä, kaksi parhaassa, ja useampi 70-senttinen pusero on juuri jäänyt lyhyeksi. En laittanut hihoihin resoreita takaisin, ainakaan vielä, sillä suorat hihat on helpompi pukea toisen pitkähihaisen päälle. Näin sitä istutaan syöttötuolissa viikon kokemuksella ja kalastellaan ruokapaloja...


Vaikka puserosta tuli ihan käyttökelpoinen, niin taidan jatkossa leikellä vaatteet ihan kaavojen kanssa, niin kuin ennenkin. Ei oikein sovi minun mielenlaadulleni tällainen irrottelu, vaikka nopeasti valmista tulikin. ;)

Yhden vaipan sain myös valmiiksi. Näistä olen aiemmin jo maininnutkin ja edelleen on osa kesken. Kammottava oranssi coolmax näyttää lähestulkoon kivalta harmaan froteen kanssa, joten siitä ei valmistumisen ainakaan pitäisi olla kiinni. Meillä vaan ei tällä hetkellä ole mitenkään akuutti vaippapula, joten näitä tulee tehtyä pikku hiljaa muiden töiden välissä.


Ei kommentteja: