RuttuNuttu-blogiin jätetyistä kommenteista löysin alunperin ohjeen Laura-lettipipoon ja kiinnostuin siitä. Ohjehan on pienelle lapselle, mutta arvelin että paksusta langasta tekemällä siitä tulisi riittävän iso aikuiseen päähän. Ostin viime keväänä paikallisesta lankakaupasta suomalaista luomuvillalankaa ja mielessä oli juurikin tehdä siitä itselleni pipo. Jotain mallia kokeilinkin jo aiemmin, mutta purkuun meni se. Tämä lettipipo nyt sitten osui ja upposi.
Mallihan aloitetaan ylhäältä. Siitä hyvä että jos ei ole etukäteen jaksanut tehdä mallitilkkua, voi työn edetessä tarkkailla ympäryksen isonemista ja lopettaa lisäykset kun riittää. Tässä nyt ei tarvinut yhtään sooloilla, vaan ohjeen mukainen silmukkamäärä oli juuri passeli.
En tehnyt korvaläppiä vaan palmikoitten jälkeen pelkkää resoria. Tässä vaiheessa suoritin hieman laskentaa, ja totesin että on viisainta kaventaa joka palmikon kohdalta 2 s pois ettei resorista tule liian löysää.
Lankani meinasi loppua hieman kesken ja korvat uhkasivat jäädä viimalle alttiiksi. Mietin ensin että kävisin Ilossa kyselemässä lisää lankaa, mutta sitten päätin olla neuvokas ja selvitä omin avuin. Kaivoin kaapista paksuhkoa purkuvillalankaa, jonka värisävy oli riittävän lähellä. Neuloin resoriin aina 1 krs alkuperäisellä langalla ja 2 krs korvikkeella ja sain tällä tavoin resorista tarpeeksi leveän ennen kuin se päälanka loppui. Erottuuhan nuo kerrokset tuosta, muttei häiritsevästi minusta kuitenkaan. Tämä kuuluu sarjaan "Hullu ei huomaa ja viksu ei virkkanna mittään".
Nyt peittyy korvat kunnolla ja muutenkin pipo on paksu ja tiivis eli varmasti lämmin. Jee.
Vielä yksi kuva - vaikkapa vain osoittamaan että voi se meidän peili puhdaskin olla. ;) Ja että myssyyn mahtuu sisään ponihäntä niin kuin pitääkin.
1 kommentti:
Ihana myssy!
Lähetä kommentti