Ruskea puolipostaus

Värjäsin vähän vaatteita ja kankaita koneessa. Ja nyt ärsyttää. Ei muuten mutta menin sitten kadottamaan kuvan jonka näppäsin värjättävistä alkuperäisinä. Sanokaa mitä sanotte mutta minusta sellainen kuva on aina puolet huvista näissä muutosjutuissa. :( Joten tästä tulee vähän vajavainen raportti - saatte verrytellä mielikuvitustanne.

Ostin syksymmällä kirpparilta lohenpunaisen velourmekon, koska tykkäsin sen hieman erikoisemmista hihansuista. Kotona kun sovitin mekkoa nuorimmaiselle, totesin (ja tämä ei tullut yllätyksenä) että lohenpunainen on kaamea väri joka ei sovi meille kalkkilaivassa matkustaneille. Laitoin mekon kaappiin ja jäin hauduttelemaan ajatusta värjäämisestä.

Lopulta näinä päivinä asiat loksahtivat kohdilleen niin että mulla oli kasassa sopiva setti kaikenlaista minkä arvelin näyttävän paremmalta ruskeana. Ja TÄHÄN tahtoisin niin kovin sen kuvan mikä esitti Sitä Kaikkea. Mur.

Ei auta kuin loikata suoraan tuloksiin. Aloitetaan mekosta. Se oli siis lohenpunainen ja tällainen se on nyt:

Tämä oli ensimmäinen kerta kun värjäsin velouria, ja todella positiivinen kokemus. Mielessä alkoi heti kangastella lukuisat muut värjättävät velourkohteet...

Vetoketju siis vain jäi punaiseksi, mutta itseasiassa tykkään siitä niin. Nyt tässä kirjoittaessa ja kuvia katsoessa mieleen juolahti, että tämä mekko voisi kaivata jotain punaista juttua myös etupuolelle koristeeksi. Tosin onhan sekin jo jotain että sukkahousuissa ja kengissä on punaista myös. Näissä vetimissä Aavan on tarkoitus huomenna(s.o. tänään) lähteä isosiskon kerhon puurojuhlaan. Jonne päähän laitetaan vielä punainen tonttulakki. :)

Koska tummanruskea sopii mielestäni Aavalle (ja koska se on niin tätä päivää jos kohta vähän eilistäkin...) päätin värjätä myös kaksi Aavan paitaa. Toinen oli ällöttävän pinkki mutta ihanan pilkullinen T-paita ja toinen tahrainen haalean vaaleanpunainen perus pitkähihainen. Tässä ne nyt heilahtelevat mekon kanssa ulkona tämänpäiväisen valkeuden keskellä ja näyttävät siellä hieman haaliskoilta:

Voin kertoa että hyvät niistä kuitenkin tuli. Tahrat ja pinkkeys ovat muisto vain ja ruskeasta väristä tuli aika intensiivinen ja kaunis. Pilkkupaita varsinkin on ihana - jopa esikoisen mielestä joka tykkää siitä pinkistäkin. ;) Ja nuo pilkuthan oli sellaisia "päällemaalattuja", eli uskalsin paidan värjätä kun arvasin että pilkut jäävät valkeiksi.

Kuten oli asianlaita myös keltaisen aurinkotrikoon kanssa. Oranssit auringot keltaisella pohjalla oli kuosi josta tein aikoinaan tytöille kypärämyssyt, mutta jonka sitten havaitsin meidän muuhun ulkovaatetukseen sopimattomaksi. Päätin värjätä myssyistä toisen ja lisäksi jämäpalan samaa trikoota jonka löysin kätköistäni.

Tässä nyt sitten paljastui että ko. trikoossa onkin aika paljon jotain muuta kuin puuvillaa. Siitä ei tullutkaan tummanruskeaa, vaan lähinnä tuollainen "armeijanvärinen". Jossain valossa näyttää aika vihreältä, toisessa enemmän ruskealta. Vähän yllätysmomenttia siis, mutta ihan vinkeää. Kypärälakin resorista tuli kyllä kovin eri värinen - tekis nyt mieli ratkoa ruskea resori irti ja laittaa samasta trikoosta uusi reunus...

Näiden kuvattujen lisäksi koneessa pyöri iso pala valkeaa peruspalttinaa, jota en semmoisenaan viitsinyt kuvata, mutta josta ehkä piankin näette jotain valmista ommeltua. Lisäksi kokeilin värjätä yhdet vanhat Valyen hamppusukat, kun halusin nähdä millaiset niistä tulee. Tykkään noista hamppusukista muuten, mutta värinä ei ole kuin yksi ja sama luonnonvärinen. Totesin kuitenkin tässä, että värjääminen ainakaan tummilla sävyillä ei kannata, sillä elastaani jää sieltä seasta vaaleana pilkottamaan eikä näytä hyvältä.

Ja kaiken tämänhän teille tarjosi siis

sekä puoli kiloa suolaa.