Paljastusta pukkaa...

Äskettäin valmistui suvun (toistaiseksi) nuorimmalle jäsenelle paketti, jonka sisältöä en malta heti paikalla olla esittelemättä. Silläkin uhalla että lahjottavan lähiomaiset tämän postauksen sattuisivat näkemään ja siitäkin huolimatta että kuvien värit ovat päin honkia.

Aiemmin valmistunut tonttuinen lahjapussi

sai täytteekseen tällaisen huppariasun:

Asun kaavat Uusi Nainen -lehdestä numero 3/81. Kooksi oli ilmoitettu 7-10 kk, mutta jo kaavat näyttivät ehkä pikemminkin 86-kokoisilta ja tämä puku valmiina jopa 2-vuotiaan kokoiselta. Noh, eipä jää heti pieneksi - lahjottava kun on vielä alle vuosikas. Ajatukseni oli että jos tämä ensi kesänä olisi hyvä - meillä kun ainakin noita huppareita on käytetty nimenomaan kesätakkeina. Laitoin hihoihin pitkät resorit joita voi ensin pitää kaksinkerroin.

Kuvien, varsinkin kahden jälkimmäisen, värit ovat tosiaan aika vääristyneet. Raitakangas on Myllymuksujen Kevät-nimistä joustofroteeta, jonka värit ovat tummanvihreä, omenanvihreä ja oranssi. Tilasin tuota joustista jo yli puolitoista vuotta sitten, kun siihen kovin ihastuin, mutta koskaan en saanut siitä omille tytöilleni mitään tehtyä. :/ Aiemmin olen kankaasta vain yhdet lahjapotkarit leikannut.

Raitafroteelle löytyi oivallisesti kaveriksi pala tummaa havunvihreää joustocollegea, jonka olen yhden kangaspaketin mukana aikoinaan saanut, ja joka sekin oli jäänyt vähän hylkiöksi. Jos olisin yhtään kohtalonuskoinen, voisin sanoa, että se kangas oli kaikki nämä vuodet odottanut päätymistään nimenomaan osaksi tätä pukua - niin loistavasti se täydensi tuota froteeta. Palasta sain juuri riittävän pitkät housut leikattua ja loput leikkelin resoreiksi - se tuntui sopivan joustavalta siihenkin tarkoitukseen. Lisää kohtalokkuutta saadaan, kun todetaan että ostin vähän ennen tämän puvun aloittamista kirpparilta pussillisen trikoopaloja, ja siitä pussista löytyi collegen kanssa saman väristä trikoota, josta sain huppariin vuorin. Neppareissa ei sitten olekaan enää mitään mystistä: ne tilasin ihan tätä varten. :P

Housuista ei ole paljon sanottavaa, paitsi että resorivyötärö on omaa sovellustani - ohjeessa vyötärölle olisi käännetty kuja mutta minusta niistä olisi sillä tavoin tullut liian matalat. Muuten housut vaikuttavat kivan mallisilta. Hupparin kanssa näpertelinkin sitten vähän pitemmän aikaa. Tämä oli ensimmäinen vuorillinen takki, johon tein resorireunat helmaan ja hihoihin. Jouduin siksi aika lailla tuumailemaan ja suunnittelemaan ompelujärjestystä - lehden mallivaate kun oli tehty vuorittomana. Hyvä siitä lopulta tuli, kun hitaasti vaihe vaiheelta tein.

Ainoa mikä tässä hupparissa epäilyttää on huppu. Tältä se näyttää nappilista kokonaan suljettuna:

Kasvoja varten jää todella pieni aukko, eikä huppua muutenkaan ole liialla koolla pilattu. Olisin itse asiassa mielelläni leikannut sen isommaksi, mutta frotee ei siihen enää riittänyt. Ainakin meidän lapsilla tämän kokoinen huppu olisi jäänyt pelkäksi niskan koristeeksi. :/ Toivotaan että lahjan saaja on vähän pienipäisempää sorttia. Kieltämättä tulee nyt mieleen, että olisi voinut olla parempi tehdä hupparista kokonaan huputon ja tehdä settiin mukaan erillinen myssy. Mutta tämä on tätä jälkiviisautta taas. Onneksi ylimmän nepparin voi jättää auki, kuten se ensimmäisessä kuvassa onkin.

Huppuproblematikkaa lukuunottamatta asu on mielestäni todella ihana, ja juuri sellainen, jonka mielelläni pukisin omalle lapsellenikin. Kyllä kehtaan antaa.