Jostain 80-luvun Käsityökerhosta löysin hanskaohjeen, joka oli vähän saman tapainen, mutta sormiosilla varustettu. Aloin tehdä sillä ohjeella itselleni käsineitä vanhasta puretusta Nallesta. No, totesin jonkun ajan päästä että silmukoita on liikaa, hanskoista tulee liian väljät. Vaihdoin ohjetta, otin käyttöön jossakin viime vuoden SK:ssa olevan sormikasohjeen jossa lankana oli juurikin Nalle, ja nyt alkoi syntyä oikean kokoista käsinettä.
Meni kuitenkin melkein vuosi ennen kuin valmista tuli. Kaikkien langanpäiden päättely oli se pullonkaula, mihin homma eniten töksähteli. Mutta eilen illalla sain vihdoin ihastella valmiita *mitkä-nämä-nyt-sitten-olis-nimeltään* käsissäni. Ja vielä piti odottaa seuraavaa päivää että sain kuvattua päivänvalossa.
Tältä ne näyttäis tylsästi matolla, selkäpuoli ja kämmenpuoli. Huppuosa on ommeltu selkäpuoleen kiinni. Tässä kuvassa väri näyttää aika oikealta.
Kädessä ulkoilemassa.
Ja sieltä alta ne sormet paljastuu kun tarve vaatii.
Kokeilin tänä iltana käydä kaupassakin näillä, ja hyvin sujui jopa maksaminen. Ainut hankaluus tulee kun pitää kaivaa jotain taskusta: huppu vähän retkottaa tiellä siinä käden päällä ja tulee olo että meneekö se ajan mittaan huonoon kuntoon kun hankautuu vaikka nyt taskunsuun vetoketjuun. Ja siinä missä Sammakkofarmarilla on ongelmana kömpelö peukalo (siis kokonaan piilossa oleva), on mulla ongelmana paleleva peukalo. Voi sitä kyllä yleensä pitää vaikka näin:
Tosin ei pyöräillessä, minkä senkin totesin tänä iltana. Ehkä ei niinkään pyöräilyhanskat nämä? Muuten loistavat. Ja sanottakoon vielä että itse sormikasmalliinkin olen niin tyytyväinen, että pitänee kaivaa kaapista lisää Nallea ja tehdä samalla ohjeella ihan perus sormikkaatkin. Vaikka siihen pyöräilyn sitten. Kun vaan muistais missä lehdessä se oli...
Yksi kuva vielä, ihan vaan hehkutuksena. :)
7 kommenttia:
Sait ne valmiiksi!! Vau, olen ylpeä sinusta (:
Heh, tulee ihan lapsuus mieleen :) Tuollaiset oli ihan pakko olla kaikilla itseään kunnioittavilla tytöillä joskus silloin kultaisella kahdeksankymmentäluvulla. Täällä päin niitä kutsuttiin silloin torimummohanskoiksi :D Peukalo oli niissä kylläkin päähän asti neulottu ja "hupun" päässä oli pieni lenkki ja hanskan varressa pieni nappi, johon hupun sai kiinni lämpimämmillä ilmoilla.
Hienoa, käytännöllistä! Jos pyöräillessä oikein puristaa ohjaustankoa niin eikö peukku veny hupun kärjen alle suojaan? :) Ihailtavan kärsivällinen olet, multa ei tuollaiset valmistuisi.
Hienot, mäkin haluisin osata! Voisiko siihen läpän kärkeen ommella pienen palan tarraa, ja vastakappaleen sitten kämmenselkään siihen kohtaan mihin se ylettää auki taitettuna? Tai nepparin?
Kiitosta kaikille! Hupun kiinnittäminen napilla tai nepparilla kuulostaa hyvältä kehitysidealta! Torimummohanskat on kyllä ihan kelpo nimike. :) En ole kokeillut venyttää peukkua, mutta veikkaan ettei yllä koko sormen yli koska hanskat ovat niin istuvat.
Ai muuten. Niissä läppälapasissa jotka olen nähnyt, on peukalolla oma pikkuruinen huppu joka myös kiinnitettiin sit tarralla jos taitettiin auki :D
Minäkin olin tulossa ehdottamaan peukalolle omaa huppua... Hienot hansikkaat! Oliskohan kiva neuloa sormikkaat... hmm...
Lähetä kommentti