Uudempaa ja vanhempaa housuntekelettä

Tässä bloginpitämisessä on se hyvä ja huono puoli, että jos kuluu pitempi aika päivityksien välillä, niin valmistuneet työt alkavat ennen pitkää kolkutella mielenpäällä ja hinkua pääsyä blogiin. Melkein kuin omatunto kolkuttelisi! Mutta omatuntohan se ei voi olla, koska päätin aikanaan, että jos alan pitää blogia, niin mitään ressiä en siitä itelleni ota. Siis työt ne vaan kolkuttelee. Koska alan kyllästyä siihen ääneen ja sen volyymiin, niin otan orjan muodon ja bloggaan muutaman pois alta.

Tämä on ihan kesäjuttu, mutta koska unohdin aikanaan ottaa kivoja käyttökuvia tästä, niin en ole oikein muistanut enkä viitsinyt blogata tätä pelkästään lattialla kuvattuna. No, menköön nyt sitten kuitenkin, kun ensi kesään on niin kovin pitkä aika. Ensimmäinen uimapukukokeiluni.

Löysin kevättalvella - tai Linnea löysi - Eurokankaan laareista iloisen raidallista uimapukulycraa. Koska Linnea tykästyi siihen niin kovin, niin innostuin ostamaan palan mukaan. Uimapuku tytölle olikin sitten luvattuna aika monta kuukautta ennen kuin loppukesällä sain aikaiseksi ryhtyä hommiin. Kaavat piirsin Ottobren numerosta 2/2004.

Framilonin ompeleminen lycraan osoittautui jokseenkin ärsyttäväksi puuhaksi, eikä ompelujälki paikoin kestä kovin läheistä tarkastelua. Päälle puettuna tämä näyttää kuitenkin ihan oikealta uimapuvulta, joten olen varsin tyytyväinen. Kaavaan en sen sijaan ole hirveän tyytyväinen, sillä röyhelön alapuolinen osa on jotenkin tosi leveä. Yläosa sen sijaan on ihan miellyttävä, sillä olkaimet ovat hyvin ylhäällä pysyvää sortia.

Linnea innostui tuossa samassa Ottobressa olevasta isojen tyttöjen kaksiosaisesta uikkarista, ja koska siinä oli tehty reunat kanttaamalla eikä framilonin kanssa, niin minäkin innostuin siitä. Linnealle on siis jo tulossa uusi puku ensi kesäksi. Sen valmistumista odotellessa...

Suora hyppäys talvisempiin tamineisiin. Linnealle parit isommat kalsarit omista ja miehen vanhoista. Nämä tein jo kai keväällä, mutta viimeistely jäi jostain syystä uupumaan. Nyt uuden kaksoisneulan innoittama hurautin valmiiksi. Kukikkaisiin kokeilin laittaa vyötärökuminauhan niin kuin kaupan housuissa on, eli reunasta kiinni ommeltuna. En innostunut lopputuloksesta ja ribbikalsarit saivat taas perinteisen kujan.


















Samaa hailakansinistä värimaailmaa edustavat myös kuvat miehen uusista unihousuista. Kuvaaja on ollut laiskalla ja mielikuvituksettomalla päällä, pahoittelen.

Mutta siis, nyt tein miehellekin sellaiset paitapalaunihousut millaiset itselleni tein vuosi sitten.

Näitä housuja varten "korkkasin" yhden kokonaisen, XL-kokoisen miesten pyjamapaidan, josta on nuo yksiväriset vaaleansiniset osat peräisin. Muut palat on peräisin paidoista, joista olen jo aiemmin käyttänyt osia muihin ompeluksiin: tilkkutöihin, omiin housuihini ja tummaraitaista laitoin jopa kuosiksi yhteen vaippaan Aavalle. Yhteensä viittä eri paitakangasta on näissä housuissa. Kaavat Suuren Käsityölehden numerosta 6-7/2008. Hieman sooloilin: sivutaskut jätin pois mutta niiden sijasta ompelin eteen ja taakse paitojen rintataskuja. Eteen asettelin valmista nappilistaa sepalukseksi, tosin napit on ehkä vähän hankalat avata, joten enempi koristeena..?

Edestä:


















Takaa:


















Toiseen lahkeeseenkin sain ilmaisen päärmeen sinisen paidan helmasta. Kaava osoittautui aika niukkalinjaiseksi ja matalavyötäröiseksi. Samalla kaavalla voisin tehdä huoletta housut myös trikoosta ja ehkä mielumminkin siitä.

Ensi kerralla toivottavasti vähän jotain muutakin kuin matonpäällyskuvia. :P