Mustaa, pilkkua, rinsessaa

Keväimellä tunsin tarvetta saada Linnealle uuden liivihameen lähinnä tuollaiseen "arkiseen edustuskäyttöön". Nämä nykyajan pikkuhihatunikat ovat kivoja kyllä, mutta toisinaan mikään ei voita kunnon klassista, hihatonta liivihametta, jonka alle mahtuu vähän reilummankin kokoinen tai paksumman laatuinen trikoopaita. Ja aina parempi jos kokoa voi olalta säätää niin että vaate palvelee useamman vuoden.

Kaava on jostain tämän vuosituhannen Käsityölehdestä, oli numerossaan helppokaavana. Koko 104, vaikka Linnea on jo sen pituuden ohittanut, mutta kaavat olin piirtänyt joskus aika paljon aiemmin vaan en käyttänyt. Leveyttä näytti olevan kyllin edelleen, joten lisäsin vain olkaimiin pituutta aikaansaadakseni sitä haluamaani säätövaraa.

Kankaaksi löytyi palanen mustaa pilkullista collegea, joka tuli mulle aikoinaan yhden huutiksen kangaspaketin mukana. Collegessa oli epämääräisiä vaaleampia kohtia, näytti kuin kangas olisi viettänyt pitemmän ajan mytättynä auringonpaisteessa. Arvelin kuitenkin pystyväni kiertämään läiskät.

Mulla inspasi tehdä mekkoon jotain aplikaatiota, ja kysyin Linnealta itseltään, minkälaisen kuvan tekisin. Saattaa olla, että mulla oli toiveikkaasti mielessä joku lapsellinen ja muodikas norsu, pöllö ja muu eläväinen, mutta Linnea romautti ne aatokset ilmoittamalla että haluaa siihen prinsessan. Huoh. Sain prinsessan kylläkin neuvoteltua maatuskaksi, mutta loppujen lopuksi päädyin sittenkin itse takaisin prinsessaan. Aikani kun piirtelin luonnoksia paperille, sain aikaiseksi hahmon joka oli tunnistettavissa prinsessaksi ja samaan aikaan kuitenkin sympaattinen ja lapsellinen. Tykkäsin, ja niin tykkäsi Linneakin.

Koska collegesta ei sittenkään riittänyt virheettömän mustaa kohtaa molempiin kappaleisiin, päätin leikata etukappaleen siitä kirjavammasta kohtaa ja piilottaa pienet haaleat läiskät ylimääräisten kruunujen alle.

Aplikoinnin jäljiltä etukappaleen nurja puoli jäi aika rumaksi, joten vuorasin etukappaleen ohuella mustalla trikoolla, jonka leikkasin vanhan ja susiruman yöpaidan selkämyksestä. Sen verran kierrätystä tässä vaatteessa (no aplikaation tilkuista löytyy myös pari uusiokäyttökangasta).

Resorikantit reunoissa ja olkaimien nepparikiinnityksessä peräti kolme eri säätömahdollisuutta. Linnea keksi itse, että ne ovat 5-, 6- ja 7-vuotissäädöt. :) Saapa nähdä.

Päällä, hyvän reilu tuli.

En itse asiassa enää muista, leikkasinko helmaan lisää pituutta, saatoin leikatakin niin paljon kuin kankaasta sai. Tai muuten on kyllä todella suurta mitoitusta tämä 104. (Iso vaalea läiskä on tässä ihan vaan tilapäinen auringon heijastus ikkunasta eikä niitä pysyvämpiä haalistumia.)

Mekon ollessa päällä huomasin harmikseni, että olkaimien päät jäävät törröttämään ylöspäin. :( Yritin kovasti olla kiristämättä kanttia kaarevissa kärjissä, mutta ei näköjään riittänyt. Nepparit olis pitänyt kai iskeä ihan reunakanttiin, tai sitten laittaa tarraa niinkuin lehden ohjeessa muistaakseni oli. Tarra vaan ei oikein hyvin sopinut mun säätövarasuunnitelmaani.

Mustaa collegea jäi palanen jäljelle, ja halusin häivyttää sen niin kauan kun saumurissa oli mustat langat. Leikkasin lyhyet kesähousut. Niihin nyt tulikin sitten kunnon "haalistukset" sekä eteen että taakse, mutta ajattelin että pihahousuina menevät. Resoria vyötärölle ja lahkeensuihin.

Vasta nyt tässä näiden vaatteiden bloggaamista suunnitellessa tajusin yhden asian. Tuon mustan collegen olisi ehkä voinut uudistaa värjäämällä. Valkoiset pilkut

ovat nähdäkseni vain kankaan pinnassa, kuin maalattuna, ja olisivat saattaneet olla valkoisia vielä mustan värikylvyn jälkeenkin. Ei sillä liivihameen kannalta ole niin väliä, mutta polvihousuista olis tullut ihan julkisestikin pidettävät jos kangas olis ollut tasaväristä. Nyt en niitä viitsi enää värjätä, kun resorit on eri väriset ja sellaisina haluan ne säilyttääkin.