Tai jotain. Minä nyt kumminkin tulin pitkästä aikaa bloggaamaan tekeleitäni, sillä niitä on kertynyt muutama ja kohta alkaa tuottaa vaikeuksia muistaa mitä kaikkea ei ole raportoinut. Viikkojen taukoon oli omat syynsä, mutta nyt taas koneet on hurisseet siihen tahtiin että tuloksena on suma jos ei jostain päästä pureta. Otan tähän nyt ensialkuun pari vanhinta juttua ja myöhemmin sitten lisää.
En jaksa nyt miettiä aikajärjestystä kuin ehkä sinne päin. Ensinnäkin, joskus keväällä jäi puuttumaan kuva Aavalle tekemästäni kruunupiposta. Tässä kuva, joka on samalla myös käyttökuva niinikään keväällä valmistuneesta retrokangastakista.
Takki on ihana, sitä on käytetty ahkerasti. Joudun myös ehkä perumaan pahat ajatukseni tuohon käyttämästäni kaavasta, jonka hihojen erilaisempi kiinnitys aiheutti mulle runsaasti harmaita hiuksia. Valitettavasti takin malli on oikein kiva hankaline hihoineen kaikkineen, ja olen löytänyt itseni suunnittelemasta esikoisellekin takkia samalla mallilla. Kankaatkin olisi valmiina sellaista vähän hienompaa välikausitakkia varten. Saa nähdä pitääkö tässä nöyrtyä...
Toukokuun lopulla olivat siskon lakkiaiset, ja tytöille oli niihin kemuihin kyllä vaatteet valmiina, mutta lupeissa oleva lämmin sää muutti hieman suunnitelmia. Aloin miettiä että sukkahousut ehkä ovat liian kuumat mekon alla, ja tulin siihen tulokseen että taas tarvitaan vanhoja kunnon mamelukkeja. Viime kesänähän tein Linnealle yhdet pitsilahkeiset, mutta niille kävi pesussa hieman ikävästi: lahkeiden kiristyksenä ollut punainen nauha päästi ensimmäisessä pesussaan väriä ja värjäsi nauhakujan epämääräisen kellertäväksi. Silloin en jaksanut tehdä asialle mitään, mutta nyt sain itseeni vauhtia, kun housuja taas tarvittiin. Päädyin ratkomaan nauhakujan irti ja lyhentämään housut niin että värjäytynyt rantu lähti osin pois ja osin jäi uuden päärmeen sisään piiloon. Pitsin ratkoin myös irti ja siirsin uuteen lahkeensuuhun.
Aava tarvitsi myös pöksyt mekkonsa alle, ja niitä varten piirsin kaavan Juju-kirjasta. Kankaan sain omasta hylkiöksi jääneestä kesäpuserosta, joka oli luonnonvalkoista ramin ja puuvillan sekoitetta. Koska mulla ei löytynyt näihin housuihin sopivaa pitsiä lahkeensuita somistamaan, otin Linnean housuista ylimääräisiksi jääneet punaiset, helmipäiset nauhat ja asensin ne nyt uusiokäyttöön näihin housuihin. Tässähän oli tietysti se jännitysmomentti, että päästääkö nauha edelleen pesussa väriä ja saanko toisetkin mamelukit pilattua. Mutta sitä ei ollut nyt varaa ajatella, sillä housuilla oli vähän kiirus.
Molemmat pökät hienosti ruttuisina kuvattuna:
Aavan housihin tuli tuollaiset pystysaumat kun alkuperäisessä paidassakin oli sellaiset eikä niitä pystynyt mitenkään kiertää. Mutta ne ovat siinä itseasiassa ihan kivan näköiset, ja kangas on tosi ihanaa, vähän eläväpintaista. Linnean housuthan ovat vanhaa paksua lakanapalttinaa.
Käyttökuva vielä Aavan housuista. Tässä vaiheessa juhlapäivää neiti oli jo riisunut punaisen essumekkonsa (sen minkä tein jouluksi, sopi kivasti myös kesäjuhlaan), ja sukat ja kengät, ja päällä on siksi vain paita ja housut.
Lisää kekkereitä on tiedossa heinäkuun puolella, ja mulla on ollut toiveissa että saisin itselleni tehtyä juhlamekon Eurokankaasta löytyneestä ihanasta kukkakankaasta. Kaavan valinta vain on tuottanut päänvaivaa. Päätin tässä hiljattain kokeilla erästä Suuri Käsityölehden kesätoppikaavaa ihan vain siksi että jos vaikka malli olisi muokattavissa pitemmäksikin mekoksi.
No ei ole. Tällaisen sain aikaiseksi ja se näyttää mun päälläni ihan typerältä:
1 kommentti:
Tervetuloa takaisin. Aivan ihania ompeluksia. Tuo mekon kangas on upea. Retrokangastakkia itsekin haveilen lapsille. Pitäis varmaan joku isomummi patistaa ompelemaan, kun itse en varmana sais aikaan käyttökelpoista. Mistähän siihen kaavaa löytäis, osaatko vinkata?
Lähetä kommentti