Tästä keskustelusta bongasin kivankuuloisen linssikeiton ohjeen. Aloin tänään tehdä sitä ohjeen mukaan, mutta ruokalaji alkoi elää omaa elämäänsä siinä valmistuessaan ja lopputuloksena olikin pestoinen linssikastike. Joka oli mielestäni hyvä 'keksintö' ja jonka siksi täten bloggaan.
öljyä kattilaan
1 sipuli
(valkosipulia)
2 rkl vehnäjauhoja (spelttiä tilalle?)
vettä
1,5 dl raakoja linssejä (ne kuuluu kai ensin huuhtoa, minä en muistanut...)
1 prk tomaattikmurskaa
loraus (1 rkl -1/2 dl?) soijakastiketta
mustapippuria
(basillikaa)
pestoa
(smetanaa, mulla oli edelleen sitä halvennettua jäljellä)
Pilkotut sipulit kiehautetaan öljyssä, sekaan jauhot, sekoitellaan hetki, lisätään 'jonkun verran' vettä. Linssit sekaan ja keitellään parikymmentä minuuttia.
Kun linssit ovat kypsiä, sekaan tomaattimurska ja surruutellaan sauvasekoittimella hienoksi niin tomaatin retaleet kuin isoimmat sipulinpalat. Sitten vain maustellaan ja maistellaan ja annetaan vähän hautua/jäähtyä...
Hyvää pastan kanssa, tosin me syötiin nyt pastaa tämän kanssa ;) koska alunperin ajatus oli syödä tämä keittona, ja pastaa ei ollut valmiina kuin jotain jämiä jääkaapissa. Mutta toimii aikas hyvin juurikin niin, että linssijuttu on se pääruoka ja satunnaiset makaroonit mukavia sattumia joukossa.
Kaunis kuva, näyttää vähän koiran oksennukselta. :P
Mutta näin siinä aina käy mulla, kun etukäteen ei voi tietää, onko joku ruoka niin hyvää että ohje kannattaa laittaa talteen. Lautaset on jo siinä vaiheessa tyhjät kun huomaa, että joo-o, taitaa olla bloggaamisen arvoinen tapaus. Kuvataan sitten se mitä on jäljellä... Tänään olisin kyllä voinut kuvata esikoisen tyhjän lautasen - iso saavutus että äiti keksii uuden ruuan josta Linneakin tykkää ja joka silti on luokiteltavissa ihan lämpimäksi ruokalajiksi. Jei. :)
2 kommenttia:
Pakko oli kommentoida, kun tuo "koiranoksennus" sai hymyn tän väsyneen mamman huulille. ;) Taidampa kokeilla tuota kastiketta vielä tällä viikolla. :D
(Blogilistan kautta tänne eksyin kurkkimaan...)
Magia (www.magianmaailma.net)
Oli muuten hyvää. Lisäsin vielä vähän sitruunamehua. Muu perhe kyllä suhtautui hieman epäluuloisesti...heh. kiitos hyvästä ohjeesta!
Lähetä kommentti