Koulukyytiä

Ensimmäinen kouluviikko takana ja kiirettä on pitänyt. Oikein mukavaa että tytöillä on nyt taas enempi ohjelmaa ja itsekin saan tästedes pyöräkuntoilua kahdesti päivässä. Kerrassaan mainiota nämä upean lämpimät säät, parhaat koko kesänä! En vain itse ole oikein etevä näissä olosuhteiden muutoksissa ja menneellä viikolla on vähän hengästyttänyt uusi päivärytmi ja kaikki ylimääräiset hommat siihen päälle (niitähän aina siunaantuu juuri silloin kun muutenkin olisi tarpeeksi, tämähän on nähty).

Käsitöitä kuitenkin, meni syteen tai saveen. Viime viikonloppuna ompelin eskarinsa aloittavalle punaisen paidan, kun sitä punaväriä olin vähän paitapinkkaan ehtinyt kaipailla. Yhdet mieluisat housut "tarvitsivat" punaisen paidan ja kun housut ovat pääasiassa beiget niin paitaankin sitten beigeä somisteeksi.

Aava löysi taannoin sieltä Rasavililtä itselleen pikku nallen (joita on kuulemma käytetty vauvahaalareiden somisteena) ja nyt keksin sille nallelle sijoituspaikan. Vanhoista shotseistani ratkottu taskunkansi ajelehti ompeluhuoneessa ja päätyi sopivanvärisenä paidan rintapieleen. Nalle on siinä vain hakaneulalla kiinni, joten sen saa pesun ajaksi pois ja muutenkin jos siltä joskus tuntuu. Läpän toista nurkkaa en saanut siististi ommeltua, joten piti lätkäistä pilvimerkki päälle. Mutta se onkin ihan hauska siinä. Paita on interlockia jostain kirpparipussukasta ja resorinkin ostin SPR:ltä, ihan valtava pala josta nyt ensi kertaa käytin...

Paita oli saajalleen mieluinen - nyt vain viileämpiä kelejä odottelemaan että sitä voisi pitääkin. Paitsi etten kyllä odota.

Viikolla meinasi tosiaan olla pikku stressiä, ja jonakin yönä piti saada sitä stressiä purkaa väripadan ääressä. Kaivoin kaapista 187 grammaa purettua vaaleankeltaista, ruskeatiplaista sukkalankaa, joka aiemmin oli ollut osa mautonta ja muodotonta villapuseroa. Tuo vaaleankeltainen ei niin kauheasti sykähdyttänyt joten kokeilin sen päälle muutamia Kool Aidin sävyjä. Tulikin aika ihanan syksyinen värikimara!

En vain tiedä mitä ihanaa tuosta nyt sitten tekisin. Aloitin vähän jo lapasta itselleni mutta se taitaa mennä purkuun sillä ei näytä kovin mielenkiintoiselta. Myssyä kokeilisin seuraavaksi mutta en taidakaan sillä en oikeasti halua pitää noita värejä kasvojeni lähellä. Huomaa kyllä etten ole värjännyt pitkään aikaan - sopivan vyyhtikoon arvioiminen ei ihan onnistunut tällä kertaa.

Jossain välissä ompelin muka Linnealle niitä farkkuleggareita, mutta ensimmäinen yritys meni metsikköön. Kaavana oli Ottobresta Scarlet-niminen kokoa 128 mutta plääh: tuloksena housut jotka ovat ylhäältä liian leveät ja alhaalta liian pillit ja sitäpaitsi valmiiksi lyhyet. Housut sopisivat Aavalle mutta se ei niitä ainakaan vielä huolinut joten katsotaan mitä niile tapahtuu. Kangas oli onneksi "vain" kirpparilta löytynyt joustofarkun pala joka maksoi pari euroa - hyvä kangas yhtä kaikki joten harmi haaskata.

Eilen sitten piirtelin uuden kaavan ja paloittelin Linnean itsensä kangaskaupasta valitseman hienon, vähän kimaltelevan joustofarkun. Nyt osui ja upposi!

Halusin tehdä kontrastiväriset tikkaukset kuten oikeissakin farkuissa, mutta ensin oli ongelmana se, ettei sellaista paksumpaa tikkauslankaa ollut mieluisissa väreissä. Lopulta keksin laittaa kaksi tavallista ompelulankaa yhteen ja - hyvänen aika! - sehän toimi kuin tauti. (Näissä housuissa ei ole oikeita taskuja, en uskaltanut tuhlata aikaa sellaisiin kun en tiennyt tuleeko näistäkään sopivat.)

Jo Aavan paitaa ja niitä epäonnistuneita housuja ommellessa totesin että saumurin on aika päästä huoltoon. Yli neljä vuotta yhteistä taivalta on takana ja nyt alkoi tuntua että terät eivät enää ole terävät. Tänään vein sitten masiinan tohtorille ja jään odottamaan koska sen saan takaisin. Tiedossa siis saumuriton ensiviikko, joten on ilmeisesti aika tehdä pois alta erinäisiä korjausompeluksia ja muita sellaisia mitkä hoituvat ompelukoneella.