Paidat ja potkarit

Tuli joskus pari viikkoa sitten hirmu hinku tehdä Otsolle vielä ihan oikeat potkuhousut. Siksi tuli että niitä on - ihan totta! - kätevä käyttää vielä noinkin isolla, kotona sisävaatteena. Pysyy ylhäällä ja on sukat samassa. Ei tahdo käytettyjä sellaisia löytyä taaperokoossa - ei kai niitä kukaan muu käytä. Tein siis yhdet suurentamalla Eevaneuleen retroa potkarikaavaa mukamas kokoon 90 mutta vähän pienemmät näistä käytännössä tuli. Olkaimiin kokeilin uutta ideaa, ettei tarvinut tiukkoja kaarteita kantata.

Niin, ja pari viikkoa hurahti siinä, että oikean värisiä neppareita pitikin tilata ja niitä odotellessa vähän inspiraatio hiipui ja kesäkin näytti uhkaavasti lähestyvän. Ajattelin jo että nämä jää käyttämättä jos edes ikinä valmistuvat... Mutta kyllä tänään jo ehdin näihin tykästyä niin että eivätköhän ehdi käytössäkin olla. Kangas on joustofroteeta Kestovaippakaupasta ja ihanan pehmeää.

Olkainidea toimi muuten hyvin, mutta jos teen tuollaiset toiste niin taidan kiinnittää resorikaitaleet ompelukoneella. Kaksi kerrosta joustofroteeta, tukikangas ja enimmillään neljä kerrosta resoria olkainten päissä oli saumurilleni vähän liikaa...

Aavalla on ihan hyvän kokoinen pino T-paitoja, mutta tosipaikan tullen sieltä ei oikein löytynytkään mitään kivaa päällepantavaa. Turhamaista touhua, mutta ompelin nyt sitten kaksi uutta ja iloista paitaa ettei tarvi uudestaan läpikäydä samaa kriisiä kuin keskiviikkona neuvolaan ja kerhoon lähdettäessä. Peräti uutta trikoota ovat molemmat; leppikset olivat sentään jämäpala oman imetyspaidan jäljiltä mutta norsut olivat ihan uusi, iso pala jonka täten korkkasin. Kaava ihan perusperus jostain vuosituhannen alun SK:sta, kokoa 110.

Kanttauksiin oli vaikeaa löytää sopivia värejä. Lopulta piti tyytyä käyttämään täyspuuvillaista interlockia ja ribbiä, joten saa nähdä miten nuo käytössä pysyvät muodossaan. Hihat olivat kaavassa pitkät mutta leikkelin ne summassa tuohon pituuteen - aika pitkät ollakseen lyhyet mutta oikeastaan ihan kivan näköiset noin. Hihansuut laitoin kahdella eri tavalla ja käänteet ompelin kanttiväreillä. Helman mitta on vähän justiin, pari lisäsenttiä ei olisi haitannut norsupaidassa - leppiksistä ei enempää olisi irti saanutkaan.

Nämä helpot paitajutut on kovin koukuttavia - tekisi mieli hurruutella lisääkin. Kukahan meillä seuraavaksi tarvisi..?