Isyyslomalla

Heipä hei, olen isyyslomalla. Siis mies on isyysvapaalla ja mulle tuottaa lomafiilistä se, että kotona tekee joku muukin jotain kuin minä. Käsitöitä en ole ehtinyt tekemään sen enempää kuin muulloinkaan, mutta monenlaista muuta on tullut tehtyä. Kenkiä on tilattu netistä, laitettu tavaraa kirpulle myyntiin, vietetty äitienpäivää, tutustuttu kouluun esikoisen kanssa. Ja olenpa sentään vähän järjestellyt kankaita ompeluhuoneessa, mikä onkin tarpeen sillä kesällä luovutan ompeluhuoneeni tytöille ja saan tilalle vähän pienemmän huoneen ja vähän vähemmän komerotilaa kankaille. Jää nähtäväksi mitä siitäkin tulee, mutta innolla odotan muutosta itsekin, onneksi.

Mutta koska tämä on käsityöblogi, niin ohjelmassa seuraa sentään vähän muutakin kuin löpinää.

Esikoiselle tein mukavuussammarit sukulaiselta saaduista isoista aikuisten sammareista. Nämä on leikattu suoraan lähtöhousujen lahkeista, haarasaumaan vain otin muotoa yhdestä Ottobren housukaavasta. Lahkeet ovat hitusen leveämmät kuin kaavassa, mutta ajattelin että sen hitusen vuoksi en ala hyviä sivusaumoja ratkomaan auki ja ompelemaan uudestaan kiinni. Resori on tullut kauan sitten yhden kangaspaketin mukana ja ollut värinsä vuoksi hyljeksittyä, mutta ajattelin että kelpaa nyt tähän tarkoitukseen - ja jotenkin melkein viehättääkin tuo mintunvihreän ja tummansinisen yhteiselo.

No nämä on vähän isot vielä mutta pitäähän sitä kasvunvaraa olla...

Aavalle olen virkkaillut pipoa samaan tapaan kuin sen edellisen postauksen piponkin tein. Tänään valmistui, mutta Aava ei kuulemma huoli, ei. Vahinko, sillä minusta tästä tuli nätti ja ihan Aavalle sopivan värinenkin.

Tämä meneekin sitten ehkä synttärilahjaksi Linnean eskarikaverille, jonka äiti ihasteli Linnean myssyä. Toivotaan että tyttökin tykkää...

Ja vielä yksi, käsityö tämäkin vaikkakin enempi tällaista korjailua.

Eli mattokauden avausta odotellessa uudet hapsut vanhaan, rakkaaseen räsymattoon. Matto on ensimmäinen omatekemäni; kudoin sen koulussa 15 vuotta sitten ja se on siitä lähtien seurannut mukana missä milloinkin olen asunut. Kouluun ostettu sininen valmiskude oli kovaa ja hankalaa paukutettavaa ensikertalaiselle niin että matosta tuli sinisten raitojen osalta vähän harva. Mutta onni onnettomuudessa: näin matto onkin kivan ohut niin että se menee kivuttomasti pesukoneeseenkin ja on siten helppo pestä.