Maaliskuussa

Viime tinkaan jäi mutta tyrkätäänpä kuukauden tekoset esille pois huhtikuun jaloista!

 

Ensin talvisia juttuja. Ompeluhuonetta raivatessa vastaan tuli lapaspari, joka onkin saanut odotella lankojen päättelyä vain reilut kymmenen vuotta. Tämä on vuosituhannen vaihteesta, opiskeluajoilta sellainen kotona-käymässä-ja-ei-mitään-tekemistä -käsityö. Lapasia oli kai silloin yli oman tarpeen, joten päättelemättä jäi. Muistan myöhemmin tyrkyttäneeni näitä miehelle, mutta hän ei pitänyt silloin eikä pidä edelleenkään lapasia joten siitäkään en saanut sitten syytä pistellä niitä päitä piiloon. Nyt sitten pistelin, pois sieltä huoneen siivouksen tieltä. Olisin ottanut omaan käyttööni mutta sormiani vähän ahdisti, joten joku lyhytsormisempi saanee nämä joskus aikanaan lahjuksena.

 

 

Esikoiselle tilkkuilin uuden suksipussin kun entisen vetoketju oli uusille suksille vähän liian lyhyt. Enstex-varaintoni olivat käyneet aika vähiin joten tosiaan tilkkutöiksi meni. Ihan hauskaa. Vetoketju on vanhasta petaristamme ja siinä olisi pituutta riittänyt useampaankin pussiin... piti siis katkaista. Laitoin pitkän kantohihnan että voi kantaa olalla, mutta hihnan saa toisaalta neppareiden avulla kiinnitettyä lyhyemmäksi jolloin kädessä kantaminenkin onnistuu.

 

 

Höynähdin joskus syksymmällä tilaamaan Noshin kirahvitrikoota valtavan palan. No onhan se kiva kuosi mutta ehkäpä kuosin ihailemiseen olisi riittänyt pikkulapsen paidan kokoinenkin pala... Kun nyt kangasta kerran riitti niin laitoin tulemaan itselleni pitkähihaisen ja -helmaisen paidan. Tätä olisi paukkupakkasilla tarvittukin mutta into lopahti kesken ja paita valmistui siis vasta nyt kevään kynnyksellä. Kokeilin tässä samalla uutta paitakaavaa eikä olisi kyllä maksanut vaivaa, sillä entinen oli parempi...

 

 

Pääsiäisen alla mieleeni hiipi kukkoajatuksia. En oikein löytänyt valmista ohjetta joka niitä ajatuksia olisi vastannut, joten leikkelin sitten vapaalla kädellä kappaleet tällaiseen kaveriin:
:

Aava puolestaan ompeli - ja kuvasi - tetranmuotoisen kukon, johon idea löytyi Googlen kuvahaulla.

Molemmat tehty tilkuista ja silpusta, mainiota.

Loppukuusta ompeluhommat kääntyivät jo ihan kesäisiksi, kun yhden Ottobren(1/09) laina-aika lähestyi loppuaan ja siitä piti kiireesti jotain ehtiä hyödyntää. Kaikkein eniten huvitti kokeilla Tintti- trikootoppia, joka tässä on mekkomittaan pidennettynä. Esikoiselle, koossa 134. Kukkatrikoo on monta vuotta sitten Eurokankaan laarista napattu, itselleni paitakangas muka (hah!).

Kuminauharypytys tuli täten opeteltua - kauan sitä kartoinkin. Mutta hauskaa oli ja helppoa, sitä laatua ehdottomasti lisää! Muutenkin kiva malli tehdä tämä. Ja tyttö tykkäsi. Mutta...

Iso. Ihan liian iso pidettäväksi yksinään, niin kuin ajatus oli. Paidan kanssa menettelee. Olkaimissa on viitisen senttiä liikaa pituutta, mutta en oikein viitisi niihn enää kajota, kun muuten niin siistit niistä tuli. Ehkäpä ompelen mielummin toisen mekon..

Lopuksi kuukauden ruokavinkki. Opin siskolta uuden tavan syödä parsakaalia ja haluan jakaa sen kanssanne.

Sekoitetaan marinadi:

oliiviöljyä
omenaviinietikkaa
hunajaa
suolaa
pippuria

Parsakaalin palasia höyrytetään sopivan napakaksi, sekoitetaan kuumana marinadin joukkoon ja annetaan jäähtyä. Syödään. Oi oi ja voi voi, yllätyn edelleen joka kerta miten hyvää se onkaan!