Syyspuuhia

Aamut on välillä olleet kylmiä... eskarilainen ei suostu enää pukemaan kypärämyssyä pyöräkypärän alle joten tein tilalle toisenlaisen. Kaksinkertainen trikoopipo jonka alareuna on samaan tapaan muotoiltu kuin pikkuveljen kissapipossa. Tämän päälaki on kyllä pyöreämpi. Aava valitsi kuosin itse ja vuori on minun ehdotuksestani punasävyistä tasaraitaa.

 

Itsellekin uutta lämmikettä: trikoonjämistä välikausikaulahuivi. Lehtikuviosta ei saanut ihan tarpeeksi pitkää huivia, joten ompelin päihin tummanruskeat jatkeet. Huivi on siis kaksinkertaiseksi ommeltu, pitkien sivujen saumavarat on sisällä mutta päät saumuroin suosiolla ulkoa. Tämä on ihana, suojaa mutta on kuitenkin sellainen sileänviileä. (Kuvasta tulikin mieleeni: keväällinen kukkatakkini odottaa resoreja hihansuihin. Ranteita palelee pyöräillessä.)

Aavalle aikoinaan tehty hieno taskuvaippa on virunut tyhjän panttina vuosia. Aava itse ehti siihen kai kerran pissata ennen kuin oppi kuivaksi. Otsolle se oli pitkään liian suuri ja sitten kun alkoi sopia muuten niin bambuinen sisäpuoli teki tepposet ja johti aina kosteuden vaatteisiin. Aikansa vaippa odotteli korjattavien läjässä kunnes lopulta olin niin sankari että purkasin sen alkutekijöihinsä ja käytin siitä norsu-PULin uuteen vaippaan. Se bambusisus jäi vielä odottamaan uutta käyttöä... Tämä uusi vaippa onkin nyt oikein mainio. Sisäpinta on coolmaxia ja siihen kiinniommeltuna on froteinen tukikangas joka yltää vaipan edestä taakse muttei reisikumppareihin eikä siivekkeisiin saakka. Ja pitkässä imuläpässä tällä kertaa frotee+tencel. Nopeasti kuivuu tämä AIO eikä ole falskannut kertaakaan.

Otsolle uudet käyttöpöksyt isin vanhasta collegepuserosta. Lahkeet on leikattu miehustasta ja yläosa hihoista; jonkin aikaa mietin laitanko yläosaan raidat pystyyn vai vaakaan sillä molemmin päin olisi saanut. Pystyyn ne sitten tuli enkä osaa päättää tykkäänkö vai en. Pari muutakin kohtaa näissä jäi kaivelemaan. Jotenkin isot näistä tuli niin että enemmänkin neppejä olisi olkaimiin voinut laittaa. Ja taskut unohdin kokonaan! Otso on nimittäin nykyään kovin mieltynyt taskuihin ja jos niitä ei ole, tunkee tavaraa vaatteiden alle. Näihin olisi kivasti saanut tehtyä taskut joiden yläreunat on upotettu poikkileikkaussaumaan ja sivut tietysti sivusaumoihin. Jämätilkuista voisin tietysti taiteilla parit paikkataskut näin jälkikäteen mutta saapa nähdä tuleeko tehtyä.

On muuten hyvä materiaali taaperon housuihin tämä college, sillä päälypuoli on keinokuituinen ja sisus puuvillaisen pehmeä.

 

Sattumalta ihan sama värimaailma on näissä sukissa joita neuloin enimmäkseen kevällä mutta jotka valmistuivat vasta tässä kesän mentyä. Tikkuinen takkuinen suomenlampaan villalanka tuntui ohuelta mutta siitä tuli yllättävän isoa käsialaa, joten mies saa tästä uudet sukat vaikka itselleni alunperin niitä ajattelin. No, jos vaikka pesussa sattuisivat kutistumaan niin eipä niin haittaisi...

 

Just eikä melkein sopiva tuli sen sijaan tästä tunikasta. Oma kaappini on täynnä ei-mitään-päällepantavaa ja tämä nyt ensiapuna siihen hätään. Kaava SK 4/2010 ja viskoosisekoitteinen trikoo Kangas-Mallasta.

Etuhalkio ei ole ehkä taidokkain mahdollinen mutta onneksi kuviollinen kangas antaa paljon anteeksi! Seuraavalla kerralla osaisin ehkä tehdä jotain vähän toisin. Jos ihan tarkkoja ollaan niin koko halkio on ainakin itselleni jokseenkin tarpeeton eli sen voisi tietysti myös tehdä feikkiversiona.

Malli on hyvin niukka ja jos trikoo olisi ollut vähemmän joustavaa niin liian pieni tästä olisi tullut! Tiedänpä tämänkin seuraavalla kerralla, sillä lisää näitä olen tosiaan ajatellut tehdä. Ellen sitten innostu jostain muusta kaavasta...

 

Meillä on tässä parin viikon ajan eletty synttärihumua - kaksi nuorimmaista kun ovat syyskuun lapsia. Aava hinkuivinkui jo elokuussa itselleen Angry Birds -penaalia mutta sopivia ei kaupasta löytynyt ja muutenkin olin vähän nihkeänä ostamaan sellaista. Lupasin kuitenkin synttärilahjaksi moisen. Mietin miten saisin itse tehtyä tarpeeksi hienon penaalin ja googlailin ympäriinsä etsien netistä vihaista lintukangasta. Lopulta satuin yhteen blogiin jonka pitäjä oli tilannut lintuja ulkomailta, hyvin kokemuksin. Anteeksi vain, nyt en kyseisen blogin nimeä enää muista ja itse nettikauppakin on vähän jo hämärän peitossa. Mutta kävi siis niin että tulin tilanneeksi itselleni kolme jaardia Angry Birds -trikoota, joka sitten piakkoin saapuikin kirjattuna kirjeenä Etelä-Koreasta asti. Selvää on että jossain kohtaa se mopo oli karannut, sillä ymmärrettävästi penaalitarpeiksi olisi vähempikin riittänyt...

 

Kuitenkin, kovin iloista oli meno tänään, Aavan syntymäpäivän iltana. Jokainen muksu sai ylleen uuden Angry Birds -unipuvun ja Aava sen penaalinsa ihasteltavaksi. Eikä sitä trikootakaan jäänyt ylimääräistä kuin ehkä yhden puvun verran.

 

 

Linnuista tuli vielä mieleeni pihlajanmarjat, joita tänä vuonna jopa meidän kuivankäppänä pihapihlajamme tarjoilee oksat notkuen. En ole pihlajanmarjoja isommasti popsinut varmaan kymmeneen vuoteen joten jo oli aikakin taas tarttua toimeen. Noista mainioista marjoistahan voi valmistaa vaikkapa hilloa tai limppua, mutta kokeilin tänä iltana säilöä marjoja sosemuodossa. Höyrytin perattuja ja huuhdeltuja marjoja vähän aikaa höyrykattilassa ja vetelin sen jälkeen vanhan kunnon sosemyllyn läpi. Tuloksena ihanan samettista ja upean punaista sosetta, jonka huolella sitten pakastin myöhempää käyttöä odottamaan. Tätä lisää! Kokeilen tässä myös kuivattaa jäljellejääneet kuoret ja siemenet, jos ne vaikka saisi jauhettua ja sellaisena sitten jotenkin käytettyä nekin.