Kantamaton takki

Tänä aamuna kun heräsin, oli lunta maassa. Ja tänään sain pukea ylleni uuden toppatakin. Jiihaa! Johan tuo tarpeeksi kauan keskeneräisenä viruikin. Enpä ihan tarkkaan muista, milloin takin tekemisen aloitin, mutta sen muistan, että ostin päälikankaan Eurokankaasta keväällä 2010, edeltävänä jouluna saamallani lahjakortilla. Takin kaava on Suuri Käsityölehdestä 8/2008, kantotakin kaava. Kovasti haaveilin kantavani aina ja kaikkialla kolmatta vauvaani ja sitä varten halusin tehdä oikein takin, jottei ainakaan siitä ole se kantaminen kiinni. No, ei siitä kantamisesta oikein mitään tullut ja kesken jäi takkikin.

(Tai kyllähän tuota junioria kannettu on, paljon ja hartaasti. Ei vaan montakaan kertaa millään apuvälineellä, niin kuin se ajatus oli... myydään vähänkäytetty Manduca.)

Mutta nyt siis on takki valmis. Kantopaneelin vain jätin tekemättä, ja sillä siitä tuli ihan tavallinen takki.

Päällinen on siis Eurokankaan palalaarista ostettua vedenpitävää juttua, kivan ohut ja kevyt kangas vaikkakin jonkin verran rapiseva. Vuorina raidallista tikkikangasta jonka ostin joskus Huuto.netistä. Ihan itse suunnittelin tarpeellisen povitaskun kännykkää varten.

Povari on vähän hassun mallinen eikä sen vetskarin kiinnitystä kannata ihastella liian läheltä, mutta taskun koko ja sijainti on juuri passeli, tuli testattua.

Huppu on ohjeen mukaisesti tehty irrotettavaksi, en oikein tiedä mitä varten mutta ihan jees. Kohtuu sopivan väriset nepitkin löysin. Hupun etureunaan en tehnyt nyörikujaa niin kuin ohjeessa, koska sen teko oli neuvottu vähän kummasti ja todennäköisesti siitä olisi tullut huono jos olisin sen tehnyt. Sopivan väristä nyöriäkään ei olisi ollut. Ompelin vain kuminauhaa saumanvaraan, tuli ainakin siisti. Huppu on päähäni aavistuksen liian pieni, enkä varmaan edes pidä sitä kuin hätätilassa. Huomatteko, muistin ripustuslenkin!

Ohjeessa puhuttiin kolmionmuotoisista heijastimista, plääh. Minä tein pilviä. Toiseen hihaan ja taakse alas.

Aava-rukka joutui ulkona - suorastaan arktisissa olosuhteissa - uhrautumaan ja riisumaan toisen kintaansa noin minuutiksi, että saatiin sovituskuvat otettua.

Että sellainen siitä tuli. Taisi olla järjestyksessään toinen kokonainen toppatakki minkä olen itselleni tehnyt, joten syystä olen vähän polleana juuri nyt. Koko 40 on juuri sopiva, hihatkin oikean mittaiset enkä muista sovitinko niiden pituutta etukäteen. Kaavaan en täysin tyytyväinen ole; en esimerkiksi tykkää noista pystysaumoista etupuolella. Vaikka saatiinhan sinne sauman väliin toisaalta ihan hyvät ja tilavat taskut upotettua. Ja takki tuntuu hyvältä päällä, joten ei parana liikaa moittiakaan. Olen viimeiset seitsemän talvea pitänyt puuvillapintaista H&M-maiharia, ja sen jälkeen tämä uusi takki tuntuu todella kevyeltä päällä, voitte uskoa! Taitaa tänä talvena lumityöt luistaa entistä sutjakammin...

Nyt kun sain uuden ulkoilutoppiksen, olisi kiva saada vielä joku vähän hienompi kaupunkitakki. Jos nyt aloittelen, niin olisikohan jo kahden vuoden päästä valmista?

Taikku oli jo aikaa sitten jättänyt minulle tunnustuksen:



(En ollut huomannut sitä koska ko. kommentti oli jostain syystä jäänyt odottamaan hyväksyntää.)

Kiitos! Ja anteeksi mutta jätän nuo "vaaditut tehtävät" tekemättä sillä olen huono niissä. Tai siis laiska. Tämä on tullut todettua aiempienkin tunnustusten kanssa.