Minä vaan tiskaan astioita

Puuh, miten työntäyteinen viikko. Viikko sitten jumahti astianpesukone ja nyt muistan taas, että on siitä masiinasta jotakin hyötyäkin. Menneellä viikolla on ollut pakko vähän uhrata vapaailtojakin kotitöihin että pysytty balanssissa ja ompeluksia ei siten ole valmistunut paljon oikein mitään. Syyhyää, kyllä syyhyää kovasti ompelusormi... Ladon tähän nyt edes kuvat parista edellisviikolla valmistuneesta jutusta jotka ovat jääneet vähän leijailemaan ilmaan kun ajattelin että tulisi muutakin postattavaa...

Linnea täytti siis maanantaina 7 vuotta ja tein pakettiin kesäpaidan tämänhetkisellä suosikkihahmolla varustettuna. Tunnistanette, ainakin jos koskaan pentuna luitte Ankkaa. (Minä muuten tähän ikään asti luulin että se on Velmu Viirusilmä, mutta sehän onkin Viurusilmä! Mikä ihmeen viuru?)

Kaavana taas Funky sisters Ottobresta, koko tällä kertaa 128 koska käyttämäni trikoo on aika joustamatonta perussingleä. Hyväntuntuista kyllä, mukava työstää; kirppariostos. Velmun kuva on etsitty netistä ja aplikoitu kaksipuolista liimaharsoa käyttäen. Trikoon alle en laittanut mitään tukikangasta koska en omista sellaista irtirevittävää ja tavallista en halunnut jättää ihoa vasten raapimaan. Jotain tuo olisi kaivannut kyllä; vähän tuli kuprua reunojen kohdalle. Valmistuttuaan pelkkä Velmu näytti vähän paljaalta (kaduin etten tehnyt sille taustaksi jotain ympyrää tms.) ja piti keksiä jotain somistusta. Nauhalaatikosta löytyi mikälie vihreä nauhanpätkä ja sen vapaamuotoisesti tikkailin paikoilleen. Mies kysyi mikä se on, ja eihän se tietysti mikään olekaan. Kunhan on somiste. ;)

Linnean entinen lempiväri pinkki ja nykyinen lempiväri vihreä näyttävät kyllä kivalta yhdessä, varsinkin päällä. Tuntuu olevan mieleinen paita saajalleen - siitä kertoo myös sovituskuvan ilme.

Lisääkin mieluisia T-paitoja on luvassa, sillä sunnuntaina vietimme tyttöjen kanssa laatuaikaa kankaanpainannan merkeissä. Aava painoi "pilvilinnan" valmiiseen paitaan ja Linnean hevospaita syntyy vanhasta, epäkelvosta poolopaidasta. Näistä lisää kuvia kunhan ehdin viimeistellä.

Tulipa tehtyä toinenkin nauhalakki Otsolle, vuoritettu versio tällä kertaa. Raitafrotee ja tummanvihreä trikoo ovat jämiä aikoinaan lahjaksi tehdystä setistä. Ei meinannnut frotee riittää ja tilkkutöiksi meni keskikappaleen osalta. Päällisestä ei tullut kovin siisti kun saumat pullottaa (olisi kai sitä voinut silitysrautaakin vähän rasittaa hyvänenaika...) ja raitojen kohdistaminen ei mennyt ihan nappiin. Väritkään ei meidän ulkovaatteisiin oikein istu... Päähän mahtuu juuri ja nepparilla pysyy kätevästi kiinni kuitenkin.

Kotityöt siis haittaavat harrastuksia ja kuvien pikkukaverikin osallistuu työllistämiseen minkä ehtii. Tänäänkin oli koko päivän kiukkuinen kuin ampiainen. (Ja ampiaisista puheenollen sain tänään myös ensimmäisen ampiaisenpistokseni ikinä. Ei sitä heti arvaisi että keittiön lattialla voi ampiainen pistää jalkaan mutta niinpä kävi. Olisikohan pitänyt myös lotota tänään?) Iltaisin, tai siis öisin olen ukkelin nukahdettua useimmiten vain roikkunut aivottomana netissä ja vähän virkkaillut.

Joinain iltoina olen sentään jaksanut vähän ompeluhommiakin yrittää, ja korjausompelujen lisäksi olen kesyttänyt tätä ihanaa kukkaketoa. Pitäkää peukkua että saan pian esitellä tätä valmiina!