Kittykitty

Joulun hässäköinnistä hengissä selvittyäni voisin tässä nyt päivittää pois pari rästiin jäänyttä ompelusta. Kyseessä on jo aikaa sitten tilaamani kittykitty-neuloksen tuhoaminen.

Metrin pätkästä leikkasin ja ompelin jo joskus keväällä tai kesällä Aavalle uuden, entistä isomman haalarin kun sellaisista tykkäämme molemmat. Se jäi silloin kuvaamatta, koska näytti että siitä tuli ihan älyttömän iso enkä muutenkaan ollut oikein tyytyväinen tekeleeseeni. Syksyllä kuitenkin totesin tytön venähtäneen yhtäkkiä hurjasti pituutta ja uskalsin kaivaa kittyhaalarin kaapista. Se näyttikin jo paljon sopivammalta ja huokaisin helpotuksesta - kallis kangas ja sitä rataa... Yritin sitä kuvailla kun viimeksi oli päällä.

Näistä kuvista ei näy esimerkiksi se, että lahkeensuissa on reilun pitkät resorit. Ne ovat olleet kätevät, sillä ulos lähtiessä resorien päälle on helppo vetää villasukanvarret. Edustan vetoketju on vanha kierrätetty, ja se on sekä vähän liian lyhyt että rumasti ommeltu, jos haluatte tietää.

Kittyneuloksen jämäpalat talletin huolella ihan sitä silmällä pitäen, että teen niistä vauvalle jotain sitten kun jotain tarvitaan. Ja marraskuulla koitti aika, että tarvittiin potkuhousuja. Saatuani palapotkarit valmiiksi kokeilin, saisiko jämistä samalla kaavalla kittypotkarit. Ja saihan niistä, mutta tiukkaa teki. Etukappale piti leikata kahdesta osasta ja niistäkin ylempi väärin päin.

Koska poikkisaumaa olisi ollut mahdotonta kätkeä, en edes yrittänyt vaan päätin korostaa sitä tereellä, jonka tein samasta resorista kuin millä kanttasin olkaimet. En ollut ennen tuollaista terettä tehnyt, joten tästä nyt ei tullut siistein mahdollinen, mutta kelpaa. Opin että tässäkin käytössä se resorikaitale saa olla reilusti itse saumaa lyhyempi.

Harmittaa muuten että tuijotin neuloksen langansuuntaa kappaleita leikatessani - tuloksena kittyt juoksevat vähän vinoon. Olisi pitänyt toimia kuten raitaneulosten kanssa ja antaa langansuunnalle piutpaut. Mutta eihän tuollaista käytössä paljon havaitse, onneksi.

Yläosan kanttauksista tuli vähän jännittävän näköiset, kun aloin tikata niitä epähuomiossa kolmiaskelsiksakilla tavallisen sijaan. Piti sitten jatkaa loppuun saakka.

Pelkäsin jo että nämä ehtivät ompelupöydällä ollessaan jäädä pieniksi mutta ei sentään. :)