torstai 22. joulukuuta 2011

Tutut tyypit tunikoissa

Vielä ehdin ennen joulua näyttää nämä loput lahjaompelukset.

Froteetunika ja trikoohousut pikkuneidille, joka täyttää jouluaattona vuoden. Tunika on Ottobren Teekannumalli kokoa 80, mutta reilu sellainen on. Housut puolestaan piirtelin käyttäen samaa kaavaa millä tein samaiselle tytölle ristiäislahjasetin housut - nuo housut havaitsin tässä jokin aika sitten varsin sopiviksi, joten hieman vain muokkasin mallia lahkeensuiden ja vyötärön osalta. Aplikaation kanssa otin vähän varman päälle... kuka nyt voisi Kittyä vastustaa? Tunikan helman laitoin ensin alkuperäisen mallin mukaisesti kaitaleella kantaten, mutta siitä tuli susi! Kaavan mukaan leikattu kaitale oli liian pitkä ja sai helman aaltoilemaan. Koska helma myös näytti aika lyhyeltä, päätin sitten laittaakin siihen resoria. Lopputulos on muuten oikein kiva mutta resorin kiinnityssaumaan en ole  tyytyväinen. Tikkasin sen kaksoisneulalla ja aaltoileehan tuo nytkin, mokoma. Tämä joustofrotee on niin kovin venyvää laatua. Frotee on jämäpala kirpparilta ostetusta lakanasta, josta olen aiemmin jo leikannut Linnealle kahdet housut. Keväänvihreä interlock on luomupuuvillaa muinaiselta(?) Maaemolta ja resori Myllymuksujen kiloresoreita. Aplikaatiossa mikrofleeceä, trikoota ja velouria.






Sovitin settiä Otsolle, ja poika näyttää hukkuvan siihen leveyssuunnassa... onneksi serkkutyttö on tukevampaa mallia. Pituutta Otsolla 81 cm joten tämä setti lienee aika lailla 86. Tulipahan nyt tässä muuten samalla varmistettua sekin, ettei possunpunainen ole Otson väri. ;)


Aava iski aiemmin syksyllä silmänsä lelukuvaston Barbapehmoihin, ja jotenkin sitten tulin luvanneeksi, että ompelen sille TSI-version isä-Barbasta. Yritinkin piirtää kaavaa isoon pehmoon, mutta kolmiulotteisen muodon aikaansaaminen tuntui vähän hankalalta eikä koko homma innostanut - varsinkin kun epäilen ettei Aavaa pehmo kauaa jaksaisi kiinnostaa. Otin sitten riskin ja päätin toteuttaa Barban aplikoimalla sen vaatteeseen. Aavan kaapista ei ole oikein tuntunut löytyvän paksumpia pitkähihaisia tunikoita, joten sellaista siis lähdin tekemään. Ikaryriltä napattu Pakko Saada -velour sai täten ensimmäisen muotonsa.



Kaavaksi otin saman 134-senttisen trikoopaidan kaavan, millä tein aiemmin esitellyn Linnean juhlapaidan. Tämä velour kun ei juuri jousta, joten arvelin että tarpeeksi reilu on kaavan oltava. Helmaa vähän pidensin ja viistotin, mutta olisi näköjään voinut olla enempikin viisto. Ja hihat tietysti lyhensin sopimaan tuolle n. 116-kokoiselle. Barba on samaa possufroteeta kuin Kitty-tunika ja riittävän samansävyistä kaitaletta kanttauksiin sain ratkomalla yhden (käyttämättömän) kirpparitopin reunukset irti.

Nyt vain toivotaan että Aava ei pahastu vaikka paketista paljastuva Barbapapa onkin vain kaksiulotteinen. Ja toivotaan myös ettei Linnea tykkää kyttyrää saadessaan sen jo esitellyn tylsän aamutakin Aavan saadessa tällaisen. Onneksi sydänvelouria on jäljellä riittävästi, jotta saan siitä vielä Linneallekin oman tunikan, jos tilanne sitä vaatii.

Nyt kaikki joulunviettoon siitä, hus!

maanantai 19. joulukuuta 2011

Adventtisohjoa kyntää

Olen tänään viettänyt onnistuneesti tämän joulun luultavasti kiireisimmän tonttupäivän, mistä tyytyväisenä - joskin väsyneenä - ladon pikaisesti esille viimeisimmät valmistuneet ompelukset pois seuraavien tieltä. Vaikka näissä nyt onkin lahjaompeluksia mukana, niin luotetaan siihen, ettei asianosaiset näe.

Viime viikolla vietettiin molempien tyttöjen joulujuhlat pois alta, ja noita rientoja varten isompi tarvitsi uutta päällepantavaa. Hame tuli vastaan kirpparilla, mutta paidan polkaisin itse. Ottobre numero mikälie-vanha, malli Romanttinen T-paita tai vastaava ja koko 134 mutta hihoja lyhensin. Trikoo Eurokankaan laarista monta vuotta sitten, lie viskoosia ja hyvin joustavaa, minusta juhlaankin sopivaa ja Linnean mielestä ihanan pehmeää. (Olin tässä oikein kaukonäköinen: kun paita ei enää kelpaa juhlakäyttöön, sitä voi mukavuutensa puolesta pitää vaikka univaatteena.)




Ainoa (siistimpi) paikka missä meillä tällä hetkellä saa otettua kuvia ilman salamaa on pesuhuone, joten näitä ruutulattiakuvia tulee nyt riittämiin. Juhlapaidasta tuli mielestäni nätti eivätkä kuvat tee sille oikeutta. Tuollaisia röyhelöitä ompelin ensimmäistä kertaa, ja hieman hakemista se oli, vaikeaakin ajoittain. Hihoihinkin olisi kuulunut röyhelöt mutta ne jätin pois.

Seuraavakin vaate on esikoiselle, mutta menee pakettiin joten sovituskuvia ei hetkeen saada. Fleecekankainen aamutakki toivon mukaan sulostuttamaan ankeita ja kylmiä talviaamuja. Aloitin tämän jo syksyllä, mutta jäi sitten vähän roikkumaan... Malli on jostain vanhasta Käsityökerhosta, mutta yksityiskohtia vetelin hatusta. Se hatusta veteleminen se tässä vähän hidastikin, ja voi sanoa, että hyvin suunniteltuna tämä olisi tullut tehtyä puolet nopeammin. Fleece on Kestovaippakaupan halvennuksesta tilattua, ja pettymys kaikenkaikkiaan! Paksumpaa ja "takkuisempaa" kuin kuvittelin ja lisäksi aivan kuvottavan sähköistä. Se ei ainoastaan rätissyt ja vetänyt kaikkia roskia puoleensa, vaan se myös suorastaan haisi sähköltä. Huomenna takki menee pesuun ja katsotaan auttaako yhtään. Tänään sitä adventtisohjoa kyntäessäni unohdin ostaa huuhteluainetta, mutta katsotaan nyt pärjätäänkö ilmankin... Sydänkantaiset nepparit olivat minulle uutta, ja vaikeammat asentaa kuin arvasinkaan.




En aikonut tehdä täksi jouluksi lahjoja muille kuin omilleni, mutta niin siinä kävi että löysin kuitenkin itseni ompelemasta myös lasten pienille serkkutytöille. Ensimmäinen valmistunut on tämä yksinkertainen mekko tai tunika, jonka kaava on sama millä tein aikoinaan Aavalle vihreän vastaavan. Trikoo Marimekkoa, kauan marinoitu jäännöspala joka nyt hupeni sopivasti tähän. Niin sopivasti, että toisen hihan jouduin leikkaamaan väärin päin. Eihän sitä huomaa? (Itse jo ehdin välillä unohtaa...) Aioin itse asiassa ottaa tästä sovituskuvan Otson päällä, mutta unohdin. Saaja täyttää keväällä kaksi. Meillä Aava piti omaansa vielä viime kesänäkin, paitana. Idea "tuotelappuun" on muistaakseni Villapadasta (ja onkin).




Vielä kolme päivää koulua ja neljä päivää kotielämää ennen joulunviettoa. Loput lahjapuuhastelut ja ehkä vähän leipomista. Pyykinpesua ihan takuulla ja yäk: pakkaamista. Kuusikin jossain välissä!Aattona sitten auton nokka kohti mummoja. Jos en ehdi postaamaan ennen sitä niin toivotan valmiiksi hyvää joulua lukijoilleni!