torstai 25. marraskuuta 2010

Pelkkiä kuoria

Vaippa-aihe jatkuu. Meillä alkoi tulla pulaa tarpeeksi isoista kuorista, ja aloin viikonloppuna miettiä millaisia muutoksia tekisin S-kokoiseen kaavaani. Näin monta päivää hupeni ennen kuin sain uuden kuoren valmiiksi asti...

Koska kaksi odotusaikana tehtyä kuorta ovat jääneet bloggaamatta, niin kuvasin ne nyt tähän samaan.



Ensimmäinen tassukuori on tehty Suuri Käsityölehdessä 6/98 olleella kaavalla - tosin lisäsin siihen haaran kohdalle 4 senttiä lisää korkeutta. Matala siitä tuli silti, ja vielä kun olin ommellut tarrat tuolla tavalla ulkonevasti niin kävi niin että juuri kun vyötärönympärys alkoi olla sopiva niin kuori jäi jo matalaksi. Ehdin sitä silti jonkin verran käyttää siten että kiinnitin tarrat ristiin. Ajattelin nyt irrottaa tarrat ja ommella ne ihan normaalisti siivekkeiden alapuolelle ennen kuin laitan kuoren myyntiin. Muuten aivan hyvä kuori kun on.

Punainen kuori on kapeampi, korkeampi ja pitempisiivekkeinen muunnos ensimmäisestä. Siivekkeistä tuli liiankin pitkät ja siksi ompelin toisen päälle tuollaisen lisäsäätötarran. Muuten varsin onnistunut kuori! Mahtuu meillä vielä pienimpien sisävaippojen kanssa.

Ja kolmas eli tassukuorista isompi siis valmistui tänään. Vertasin punaisen kuoren kaavaa M-kokoiseen Popolinin kuoreen ja vertailun perusteella lisäsin korkeutta takareunaan ja leveyttä etuosaan. Olin jostain syystä ostanut joskus tuollaista leveämpää joustokanttia, ja kokeilin sitä nyt tässä. Enkä tykännyt. Vuotosuojien leveydestäkin osa hupeni jättikantin alle... Kaipa tuosta muuten ihan hyvä tuli. Kaikissa kuorissa on muuten PULin alla verkkoneulos laminoinnin suojana muualla paitsi vuotosuojissa.


Mahtuu isommatkin sisävaipat alle, samoin kuin röyhelölliset. Jos tekisin vielä toisen niin hieman saisi siivekkeiden asentoa muotoilla uudelleen - ja se joustokantti kapeampana, kiitos.

Ympätäänpä samaan vielä kuva jo pieneksi jääneistä hahtuvahousuista jotka ovat niinikään jääneet erikseen esittelemättä, ja jotka nyt odottavat huutikseen pääsyä. Miss' sie tarviit hyviä villahousuja niin täss' siul' on sellaset... :D

lauantai 20. marraskuuta 2010

Kaikki yhes koos

En edes muista koska aloitin näiden yhdenkoon vaippojen kehittelyn. Kaiketi joskus tämän vuoden puolella kuitenkin. Suunnittelin nämä alunperin reissuvaipoiksi, mutta näyttää siltä että näistä tulikin ihan jokapäiväisiä palvelijoita. Muutaman sain valmiiksi kesällä, ja ne ovat olleet jo käytössä. (Kuvasta puuttuu yksi joka oli pesussa.) Tänään valmistuivat kukalliset ja vaaleanpunainen.


Kuoseiksi kaivelin näihin erilaisia collegekankaita, koska college tuntuu olevan nyt niin out vaateasioissa. Vaippoihin sopii mainiosti. Tai kukallinen on itseasiassa yhdestä tyttöjen puserosta, joka lähti joskus mukaan kierrätyskeskuksesta.

Sisäpintoina on vähän kaikenlaista: coolmaxia, kierrätysfleeceä, kuivaliinaneulosta, collegea ja tenceljoustofroteeta. Joissakin on välissä tukikankaana lakanafroteeta tai hamppusingleä. Punamustan vaipan kanssa kävi moka - musta fleece ei päästä pissoja läpi, ei sitten ollenkaan. :o Muuten nämä on ihan mainioita.

Kuvassa on esimerkki kaikista kolmesta koosta, johon vaipan voi säätää.


Toistaiseksi on käytetty matalinta säätöä ja vyötärökin on ollut kireimmilleen kurottuna.


Ainut 'ongelma' näissä vaipoissa on ollut se, että sopivia imuja on ollut vähän naftisti. Tai ainakin on puhtaan pyykin kasan äärellä ollut vaikea muistaa, mitkä imut mihinkin sopii. Siksi leikkelin ja saumuroin nyt yhden pienen ja karhean huppupyyhkeen noin 33x33 cm -kokoisiksi taittoimuiksi ja vihreän froteelakanan jämistä vielä yhden, kaksinkertaisen, lisää.


Sydämet on leikelty vapaalla kädellä ja ommeltu paikalleen ilman tukikangasta, eivätkä oikein kestä lähempää tarkastelua, mutta niiden tarkoituksena onkin vain muistuttaa, mihin vaippaan kukin imu kuuluu. Nämä imut sopivat pienemmillä säädöillä ja isoimmalla säädöllä imuksi mahtuukin jo harso.

perjantai 12. marraskuuta 2010

Palapotkarit

Tuumailin että Otso voisi tarvita jotkut vähän hienommat olkainpotkarit, joissa on sopivasti tilaa villahousupaketille. Halusin kokeilla, voisiko sellaiset syntyä SK:n 10/2000 kaavalla. Tai olenhan oikeastaan sillä kaavalla jo kerran ommellut, mutta käyttökokemusta ei itsellä ole.

Piirsin koon 62, ja koska en uskaltanut mitään hyvää kangasta kokeiluun tuhlata, käännyin tilkkuvaraintojen puoleen. Velourtilkkulaatikosta löysin vanhat lasten velourhousut, joista oli polvet puhki ja joiden mallikin oli sen verran ysäri, etten ollut viitsinyt niitä paikkailla. Housujen takakappaleista leikkasin potkarin takakappaleet ja etupuolen kokosin jämätilkuista, Myllymuksujen velouria taitaa olla kumpikin ruskea. Siniset reunakanttaukset ja sydänaplikaatio luomaan yhtenäistä ilmettä. Ajattelin jo että näistähän tuleekin hienot...


Vaan enpä taida sittenkään oikein tykätä. "Puolivärisyys" näyttää päällä hölmöltä. Sitäpaitsi tunnen nykyään saavani allergiaoireita tuosta niin perinteisen poikasinisestä väristä... minä jonka lempiväri on vuosikaudet ollut sininen.



Eiköhän noita kuitenkin kotona voi käyttää, ovat sopivan kokoiset ja varmaan ihan lämpöisetkin. Ja tottuuhan se silmäkin.

Mitä pääasiaan eli siihen kaavaan tulee, niin totesin että varsin hyvä on, mutta aina toki voi jotain parannettavaakin löytää. Selänpituutta on tarpeeksi mutta varpaille tulee kohta ahdasta eli lahkeita voisin vähän pidentää. Haarankohta on jotenkin kumma - taidan leikata sitä vähän avarammaksi ja tehdä haarakiilasta pyöreämmän mallisen. Ja sitten mietin näitä olkaimia:


Jotenkin tykkään että takaolkaimet olisi päällä. Täytyy pidentää etuolkaimien alavarapalaa, jotta eteen saa mahtumaan kaksi neppiä. Nyt siinä oli tilaa vain yhdelle kun taas taakse mahtui kaksi, joten menivät sitten näin päin.

Ja laitetaanpa tähän samaan mukaan vielä yhdet peruskalsarit, jotka ompelin miehelle isänpäivänä annettavaksi. Mustista kalsareista on aika mahdotonta saada hienoa kuvaa, yritetty on.


torstai 4. marraskuuta 2010

Isälle ja pojalle

Ottobre-lehtiä selaillessa iski yhtäkkiä inspiraatio tehdä miehelle paita. Halusin kokeilla tehdä kaksinkertaiset hihansuut, millaiset yhdessä pojan paidassa oli. Samalla kokeilin raglanhihaisen paidan kaavoja, jotka olin jo aikaa sitten piirtänyt Suuri Käsityökerholehdestä nro 9/79.

Musta trikoo on Maaemon lycrallista singleä, tätähän mulla riittää kun joskus sai puoleen hintaan ja tilasin kerralla 5 metriä. Vihreä-musta kapearaitainen on muistaakseni Oulun Löytö-Palasta. Kuva on salaman vaalentama, mutta tuollainen paita siis kuitenkin. Mies moitti että kiristää hartioista, ja itse totesin että hihat on liian lyhyet ja ehkä helmakin vähän. Eli ei mitenkään täydellinen kaava. Pituuttahan saa helposti lisää, mutta pitäis keksiä miten sitä hartiaosastoa isonnetaan. Tai jos tiedätte mistä muualta voisin löytää miehen raglanpaidan kaavan niin vinkata saa.



Tällaiset hihansuut siis. Tuo lisäkekaitale olisi kannattanut leikata ehkäpä hieman pienemmäksi kuin itse hihansuu, niin ei näyttäisi hihansuu niin levinneeltä.



Merkillinen paita. ;)


Muuta uutta valmistunutta ei nyt ole, mutta tulin kuvanneksi vauvan tämänpäiväisiä kamppeita, kun tajusin että olisi kiva ikuistaa ne ennen kuin jäävät pieniksi. Valmistuivat siis joskus blogikatkoni aikana.

Kietaisubody Ottobresta, koko 56, mutta haaraan lisäsin muutaman sentin. Haarasta kirraa nytkin ensimmäisenä, joten samalla kaavalla voisi vaikka ommella uudenkin bodyn jos vaan pituutta lisäisi, kun yläosa on vielä ihan passeli. Tähän tein hihansuihin käännettävät "tumput" mutta enpä niitä ole pahemmin tykännyt kuitenkaan käyttää. Kyljissä KAM-nepit ja haarassa Myllymuksujen nepparinauhaa. Ja kangas on vanha interlock-jäännöspala josta olen aikoinaan vaippoihin päällisiä leikellyt, vähän tyttövärinen on mutta kotibodyna olen tästä tykännyt.


Ja pitkälahkeiset hahtuvahousut, oikein mainion malliset. Ohjeena oli Ullaneuleen Villapöpät koko 1, mutta joitakin omia parannuksia tein. Vyötäröresorin jälkeen lisäsin kerralla silmukat enkä vähitellen kuten ohjeessa. Haarakiilaan neuloin muutaman ylimääräisen kerroksen pelkillä kiilan silmukoilla, jolloin jalanaukoista tuli isommat, ja lahkeissa on siis myös enemmän silmukoita. Lahjeresoreita varten silmukkamäärää on pienennetty kolmanneksella. Liukuvärjätty hahtuva Myllymuksuilta.


On kyllä sellaista rimpuilua sekä käsitöiden teko että bloggaaminen nykyään. Tätäkin päivitystä tehdessä kerkesin välillä käyttää vauvaa pissalla, tanssittaa, imettää ja vaihtaa kakkavaipan. Lisäksi päästin kissan ulos ja komenteerasin isompia muksuja. Mutta ei se mitään - postaus tuli kuitenkin valmiiksi ja jonakin päivänä muistelen tätä kaikkea kaiholla.

maanantai 1. marraskuuta 2010

Ruskeaa

Löysin kierrätyskeskuksesta vauvojen toppahaalarin, varmaankin joskus äitiyspakkauksessa olleen, joka oli hyvässä kunnossa ja jossa oli käteviä yksityiskohtia. Väritys oli vähän epämuodikas, mutta koska materiaalista yli puolet oli puuvillaa, ajattelin kokeilla puvun värjäämistä.


Harkitsin ensin vihreää väriä, mutta päädyin sitten kuitenkin tummanruskeaan, koska muutama muukin vaatekappale oli odottelemassa rusketusta pintaansa.


Tänään oli kirkas päivä ja yritin kuvailla lopputuloksia ulkona ja sisällä, aika epätyydyttävin tuloksin. Pienemmät vaatekappaleet näyttävät nykyään jotakuinkin tältä:


Samettihaalarista tuli oikein kivat, bodytkin on jees mitä nyt tikkaukset ja napit erottuu pinkkeinä. Myssy on aika ruma, mutta eipä sitä olisi vaaleanpunaisenakaan tullut enää pidettyä. Ehkä koitan vielä keksiä siihen jotain tuunausta.

Toppahaalari näytti koneessa pyöriessään oikein hyvältä, sieltä ulos tultuaan kamalan synkältä, mutta kuivuttuaan ihan kivalta. Tai ainakin tykästyn siihen koko ajan enemmän, vaikka ensin olin vähän harmissani.


Nurmikolla otetussa kuvassa värit jäi valjuiksi, tässä ehkä lähempänä totuutta:


Sellainen "metsäinen" fiilis tulee tästä uudesta väriyhdistelmästä, joten sopinee Otsolle. :)

Bodyista poolokauluksellinen olikin heti pidettävää kokoa. Kuvan vihreät potkarit on edellisestä värjäyssatsista joka on jäänyt esittelemättä.


Edit. Lisätäänpä samaan postaukseen vielä yksi ruskea juttu joka on jäänyt esittelemättä. Ohuesta alpakkalangasta tein jo ainakin kuukausi sitten Otsolle myssyn, johon yritin kulmiin saada aikaan nallenkorvamaista muotoa. Ei hirmu hyvin onnistunut; vaatisi vähän neulanpistoja että sieltä ne 'korvat' erottuisivat. Ja kuvakin on mitä on.